Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Jyväskylän yliopiston kirjasto ja tiedemuseo yhdistyivät 1.1.2017 Avoimen tiedon keskukseksi (Open Science Centre). Suunnittelemme parhaillaan yhteistä verkkojulkaisua, eikä kirjaston Tietue-lehti toistaiseksi ilmesty.

Tietueen numerot vuosilta 2009–2016 on arkistoitu avoimeen JYX-julkaisuarkistostoomme.

Kiitämme lukijoitamme ja palaamme asiaan Avoimen tiedon keskuksen uuden julkaisun merkeissä. Kirjastomme kuulumisista kerromme verkkosivuillamme, Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.

Toimituskunta

Vuoden 2016 viimeisessä Tietueessa keskitytään 1.1.2017 aloittavaan Avoimen tiedon keskukseen (Open Science Centre), jossa yhdistyy yliopiston kirjaston ja tiedemuseon toiminta.

Pääkirjoituksessa keskuksen tuleva johtaja Ari Muhonen johdattaa Avoimen tiedon keskuksen rooliin Jyväskylän yliopistossa. Muissa jutuissa kirjaston ja museon asiantuntijat käsittelevät syvällisemmin Avoimen tiedon keskuksen keskeisiä toimintoja. Keskuksen moninaiseen osaamiseen kuuluu mm. aineistonhallintaa, tiedonhankkinnan opetusta sekä kulttuuri- ja luonnonperinnön vaalimista.

  1. Pääkirjoitus: Mikä on Avoimen tiedon keskus?
  2. Avointa tietoa ja avointa tiedettä
  3. Kohti avoimen tieteen opetussuunnitelmaa
  4. Kokoelmien kätköistä avoimeen tietoon
  5. Rakennustutkimus ja Avoimen tiedon keskus
  6. Avointa biodiversiteettitietoa

joulukortti2016

Jyväskylän yliopiston kirjasto ja tiedemuseo yhdistyvät pian Avoimen tiedon keskukseksi (Open Science Centre). Perinteisten toimintojensa rinnalla keskus edistää tiedon avoimuutta ja rakentaa sitä tukevaa toimintaympäristöä. Paljon on jo tekeillä, mutta visiomme ulottuu jo nyt vuosikymmenen päähän.

Tutkijoiden julkaisuista mahdollisimman moni sijoitetaan julkaisuarkistoon vapaasti kaikkien kansalaisten käytettäväksi.

Kirjasto ja museo tarjoavat jatkossa samat asiantuntijapalvelut kuin ennenkin niitä edelleen kehittäen. Avoimen tiedon roolia kasvatetaan nopeassa tahdissa. Jo nyt yliopiston tutkijoiden julkaisut kirjataan tutkimustietokantaan ja mahdollisimman moni niistä sijoitetaan julkaisuarkistoon vapaasti kaikkien kansalaisten käytettäväksi.

Ensi vuonna otetaan käyttöön järjestelmät tutkimusdatan ja hieman myöhemmin avoimien opetusaineistojen tallentamiseen. Yliopistolaiset koulututetaan avoimen tiedon ja tieteen kulttuuriin heti perusopintojen alusta alkaen. Lue lisää »

Jyväskylän yliopiston kirjasto ja tiedemuseo liittyvät vuoden 2017 alussa yhteen ja muodostavat Avoimen tiedon keskuksen. Keskuksen englanninkielinen nimi on Open Science Centre. Keskuksen nimissä käytetään näin rinnakkain kahta käsitettä, avointa tietoa ja avointa tiedettä.

Avoin tieto ja avoin tiede sekoittuvat varsin helposti keskenään, mutta tästä käsitteellisestä epämääräisyydestä ei liene arkipäivässä kovinkaan suurta haittaa. Tosin tiedonhakuja tehdessä huomaa, että ”avoin tiede” tuottaa Jyväskylän yliopiston kirjaston JYKDOKissa aihehakuna hakutulokseksi ainoastaan kirjaston oman asiantuntijan valikoidut artikkelit.

Oma lisänsä hämmennykseen tuo YSA eli Yleinen suomalainen asiasanasto, joka ei tunnista avoin tiede –käsitettä, mutta jossa avoin tieto sijoitetaan tietotekniikan ja tietojen käsittelyn sanastoon. Tieteen termipankin kuvailutiedot täsmentävät, että kysymys on open accessista, jossa tietoverkot mahdollistavat kenelle hyvänsä rajoittamattoman pääsyn julkaistun tieteellisen tiedon ja julkaistujen tieteellisten tutkimustulosten pariin.

Tietoyhteiskuntastrategiassa korostettiin tiedon avointa saatavuutta yhteiskunnan sosiaalisten ja taloudellisten intressien edistämisen nimissä.

Lue lisää »

Suunnitelmallinen tieteellinen tiedonhankinta ja -hallinta sekä avoimen tieteen toimintaympäristön tunteminen ovat keskeinen osa tutkimusetiikan mukaista tutkimusosaamista ja siten myös keskeinen tekijä opiskelijoiden kriittisen ajattelun taitojen kehittymisessä ja akateemisessa kasvussa. Kirjaston rooli tiedonhankinnan opetuksessa lienee tähän asti tunnustettu koko yliopistotasolla. Tulevassa Avoimen tiedon keskuksessa (Open Science Centre) tämän tehtävän merkitys laajenee ja vahvistuu.

Puutteelliset avoimen tieteen hallintataidot ja näiden periaatteiden laiminlyönti ovat este yliopistolle saavuttaa asetettu tavoite.

Avoimen tieteen ilmiöiden ymmärrys ja jalkauttaminen osaksi koko yliopistoyhteisön toimintaa on keskeinen haaste uudelle organisaatiolle. Ensimmäinen tehtävä onkin avoimen tieteen opetussuunnitelman laatiminen. Puutteelliset avoimen tieteen hallintataidot ja näiden periaatteiden laiminlyönti ovat este yliopistolle saavuttaa asetettu tavoite nousta kansallisen avoimen tieteen kypsyystasolle 5 alkavan TTS-kauden aikana. Lue lisää »

Kokoelmien saavutettavuus on keskeinen osa tämän päivän muistiorganisaatioiden tehtävää. Saavutettavuuden lisäämiseen pyritään digitoimalla aineistoja ja siirtämällä niitä verkkoon. Yliopistollisten museoiden ongelmana on vuosien ajan ollut se, että niiden ei ole ”valtion omistamina” museoina ollut mahdollisuutta hakea rahoitusta erillisiin digitointihankkeisiinsa. Niillä ei yliopistojen sisällä ole ollut ansaintalogiikkaa, eivätkä ne ole olleet valtionosuuskelpoisia edes harkinnanvaraisten digitointirahojen suhteen.

Akateeminen opetuksen ja tutkimuksen kulttuuriperintö on ollut varsin korkean kynnyksen takana.

Monet hienot aineistot ovatkin jääneet tuntemattomiksi niin suurelle yleisölle kuin yliopistoyhteisölle itselleenkin. Koska akateeminen opetuksen ja tutkimuksen kulttuuriperintö on siten ollut varsin korkean kynnyksen takana, uuden Avoimen tiedon keskuksen (Open Science Centre) näkökulmasta myös tiedemuseon kokoelmien saavutettavuuden ja museoarvon kohentaminen on keskeinen kehittämistavoite. Yliopistollisten museoiden kokoelmat ovat syntyneet vuosikymmenten kuluessa ja ne kertovat oman yliopistonsa akateemisen kulttuuriperinnön pitkistä juurista, eri tieteenalojen kehittymisestä, opetuksen ja tutkimuksen historiasta. Ne siis omalta osaltaan vahvistavat yliopiston identiteettiä. Lue lisää »

Rakennushistoriatutkimuksen tehtävänä on luoda rakennuksen tai rakennusryhmän nykytilasta hyvä yleiskuva korjausrakentamisen tai yksityiskohtaisen kaavoituksen tarpeisiin. Tutkimus tuottaa tietoa esimerkiksi kohteen rakennetyypeistä, rakennustavoista ja käyttötarkoituksista.

Jyväskylän yliopiston museon ensimmäinen rakennustutkimus Puutarhurin talosta ja Pajasta valmistui vuonna 1993. Museon rakennustutkimus profiloitui ja museon rooli Jyväskylän yliopiston kampusten kulttuuriperinnön hoidon- ja kehittämisen asiantuntijatehtävissä vakiintui Seminarium- ja Oppio-rakennusten korjausten aikoihin vuosina 2006–2011. Tällöin museossa työskenteli useita määräaikaisia rakennustutkijoita tekemässä korjaushankkeiden yhteydessä tehtäviä tutkimuksia ja työmaadokumentointeja.

Museo on laajentanut merkittävästi maksullista palvelutoimintaansa.

Vuonna 2012 museo sai vakituisen rakennustutkijan. Rakennustutkimustyö tehdään suurelta osin ulosmyyntityönä, minkä ansiosta museo on laajentanut merkittävästi maksullista palvelutoimintaansa. Tänä päivänä yhä useampi tilaus tulee kampusalueiden ulkopuolelta. Tällaisia kohteita ovat olleet mm. Jyväskylän kaupungintalo, Puistokoulu, Kankaan vanhan paperitehtaan siipiosa ja Sparvinin talo Toivolan vanhalla pihalla. Yhteistyötä museo tekee Museoviraston, Keski-Suomen museon, Alvar Aalto -säätiön, Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n ja Jyväskylän kaupungin kanssa. Lue lisää »