Avoimen tiede ja tutkimus –hankkeen onnistuminen edellyttää, että tiedetään, miten ja missä tutkimuksen dataa säilytetään ja julkaistaan, kuka sen omistaa sekä miten datasta ja sen olemassaolosta kerrotaan muille. Humanistisen tutkimuksen kohdalla sama kysymyksenasettelu koskee digitoituja aineistoja, joiden hyödyntäminen aikaisemmin on voinut olla käytännössä mahdotonta esimerkiksi aineistojen haurauden ja muuten heikon kunnon vuoksi.
Humanistisen tutkimuksen hyödyntämiä aineistoja on digitoitu jo vuosikymmenten ajan, mutta keskustelu tutkimuksen avoimuutta korostavasta tiedepolitiikasta on nostanut aineistojen saavutettavuuden (tutkimustyön tehostaminen) rinnalle lisäksi keskustelun tutkimustulosten evaluoituvuudesta. Kun julkaisuun voidaan liittää linkki alkuperäislähteeseen, voivat lukijat arvioida tutkimuksen tasokkuutta myös tutkimusaineistojen tulkinnan näkökulmasta.
Arkistolaitoksen Digitaaliarkistosta saa vaivattomasti kattavan kuvan siitä aineistosta, joka on jo digitoitu ja mitä tullaan digitoimaan.
Humanistisessa tutkimuksessa tieteen avoimuuden haasteena ovatkin erilaiset toisistaan irrallaan olevat projektit, jotka tuottavat arvokkaita aineistoja tutkimuksen käyttöön, mutta ei ole Digitaaliarkiston tuottaman tiedon tavoin saatavissa koottua tietoa. (lisää…)