Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘tutkimustyö’

Liber 2016 -konferenssissa tiedon ja tutkimuksen avoimuutta käsitelleissä esitelmissä korostui tieteellisten kirjastojen aktiivinen rooli ja tutkijayhteistyön kasvava merkitys.

Margo Bargheer ja Birgit Schmidt (Göttingen State and University Library) huomioivat esitelmässään, että avoimuuden paineen kohdistuessa tieteeseen usealta eri suunnalta kirjaston rooli on moninainen ja kirjasto on mukana tutkimuksen eri vaiheissa muutenkin kuin avoimen saatavuuden edistäjänä.

Kirjaston rooli onkin laajentunut virtuaalisen tutkimusinfrastruktuurin tukemisen ja rakentamisen suuntaan, sillä tutkijoille tarjotaan alustoja niin datan käsittelyyn, julkaisemiseen ja säilyttämiseen kuin julkaisujen tallentamiseen. Tutkimuksen avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja tarkkuutta voidaan tukea myös auttamalla tutkijaa luomaan tutkijatunnisteita ja sertifioimalla julkaisukanavia. Kirjastohenkilökunnalle tämä kehitys tuo uusia ammattitaitoon liittyviä haasteita.

(lisää…)

Read Full Post »

Yli satavuotiaan kirjastomme kokoelmat ovat monenlaiset ja monimuotoiset. Ne eivät tarjoa vain ostettua pääsyä sähköisiin lehtiin, kirjoihin ja tietokantoihin. Kirjastorakennuksen kaksi maanalaista kerrosta kätkevät uumeniinsa vapaakappalekokoelman, Fennican, joka karttuu kasvavan kotimaisen sähköisen aineiston lisäksi perinteisinä painotuotteina parinsadan hyllymetrin vuosivauhdilla.

Jyväskylän yliopiston kirjastolla on ollut vapaakappaleoikeus suomalaisiin painotuotteisiin vuodesta 1919 alkaen. Sitä vanhempaakin aineistoa on aikoinaan hankittu kattavasti. Kansalliskirjaston ja Turun yliopiston kirjaston jälkeen meillä on laajin kotimainen kokoelma, joka parantaa tutkimusedellytyksiä verrattuna niihin yliopistoihin, joiden kirjastoilla ei ole vapaakappaleoikeutta.

(lisää…)

Read Full Post »

Vuonna 2011 kolumbialainen biologian opiskelija Diego Gomez Hoyos törmäsi erään Facebook-ryhmän kautta mielenkiintoiseen, vuonna 2006 National University of Colombiassa valmistuneeseen herpetologian alan pro gradu -tutkielmaan. Gomez luki gradun, innostui ja koki tutkielman niin hyödylliseksi harvinaisten sammakkoeläinten tunnistuksessa, että jakoi sen internetissä tuolloin vielä täysin maksuttoman Scribd-palvelun kautta.

Tutkielman tekijä, niin ikään kolumbialainen herpetologi, teki kuitenkin tutkielmansa luvattomasta jakamisesta rikosilmoituksen. Kolumbian varsin tiukkojen tekijänoikeussäädösten nojalla Diego Gomezia uhkaa nyt pahimmillaan kahdeksan vuoden vankeusrangaistus. Tutkielman tekijän kanssa on käyty pitkiä neuvotteluja asian sopimiseksi ilman oikeusistuinta – turhaan. Diego Gomezin oikeudenkäynti alkoi kesäkuun lopussa vuonna 2015.

(lisää…)

Read Full Post »

Tieteellinen kirjasto liittyy oleellisesti tutkimusinfrastruktuuriin ja tutkimustoiminnan seuraaminen onkin yliopistokirjaston arkea. Tieteellisen kirjaston on oltava hyvin selvillä siitä, mitä ympärillä tapahtuu, että se pystyy vastamaan tieteellisen yhteisön tarpeisiin. Tutkimusaineiston ja -lähteiden lisäksi yliopistokirjasto tarjoaa laajan palvelukokonaisuuden, joka tarvittaessa kulkee mukana tutkimuksen tekemisen jokaisessa vaiheessa – ja joka myös muokkautuu jatkuvasti tutkimuksen tekemisen tarpeisiin.

Kirjastojen ammattitaito ja verkosto tutkimuksen tukena

Kirjaston tarjoama apu tutkimuksen tekemisessä on moninainen. Yksi keskeinen apu tulee tietenkin tiedonhankinnan opastamisesta. Moni tutkijakin turhautuu välillä, kun jotkut hakukoneet tai tieteellisten julkaisujen tietokannat eivät toimikaan tarpeeksi googlemaisesti tai ne vaikuttavat muuten vierailta. Niiden kanssa ei kannatakaan tuskastua, vaan rohkeasti kysyä kirjastosta neuvoa. Kaikki tällaiset järjestelmät eivät sentään ole kirjastoammattilaisellekaan täysin tuttuja, mutta eri hakukoneiden jatkuva käyttäminen ja päivittäisten tiedonhakujen tekeminen antavat kuitenkin hyvät edellytykset tuntea hakukoneiden ja tietokantojen toimintaa ja logiikkaa. (lisää…)

Read Full Post »

miettinen

Vararehtori ja kirjaston johtokunnan puheenjohtaja Kaisa Miettinen.

Toimit yliopistossa muun muassa tutkimuksesta vastaavana vararehtorina, tutkijana ja opettajana. Akateeminen ympäristö on sinulle siis tuttua monilta osin. Miten kirjasto liittyy eri työtehtäviisi? Mitä apua kirjastosta on työssäsi?

Tietysti pääsy lukemaan tieteellisiä lehtiartikkeleita ja kirjoja on keskeinen edellytys työskentelylle yliopistossa. Oma tutkimus tulee kytkeä toisten tekemisiin ja kontribuution uutuusarvo on kyettävä perustelemaan. Tässä on tärkeää se, että pääsee käsiksi sekä vanhempiin että uusiin tutkimustuloksiin. Toki toisten julkaisema tutkimus voi myös toimia innoittajana uusille ideoille.

Olen tyytyväinen että kirjastomme tarjonnasta löytyvät tutkimusalani tarvitsemat tärkeimmät julkaisut. Vararehtorin aika ei riitä luennointiin mutta vedän tutkimusryhmää ja minulle opettaminen tarkoittaa nykyisellään tohtoriopiskelijoiden ohjaamista ja opastan heitä hyödyntämään kirjaston tarjontaa. Tyypillisesti tohtoriopiskelijan ensimmäinen työ on kirjallisuuskatsauksen tekeminen, jotta oman tutkimusaiheen nykytila tulee tutuksi.

Työhöni kuluu tiedeneuvoston johtaminen ja sen tulee vuosittain antaa hallitukselle johdon katselmuksen yhteydessä arvio tutkimuksen tilasta. Mukana on bibliometrisiä analyysejä, jotka saamme kirjastosta.

Olen erittäin iloinen, että huhtikuun alusta alkaen julkaisutiedot kirjataan keskitetysti Tutka-järjestelmään kirjastossa. Tässä yhdistyy kaksi minulle tärkeää asiaa. Olemme tiedeneuvostossa kantaneet huolta siitä, onko tutkimus- ja opetushenkilöstöllä tarpeeksi aikaa tehdä tutkimusta. Toisaalta julkaisufoorumin ohjausryhmässä keskustellessani eri yliopistoista OKM:lle tulevien julkaisutietojen yhdistämisestä, korostui, että jos tiedot on kirjattu keskitetysti, niissä on vähemmän virheitä. Kiitokset rehtorille, joka suostui ystävällisesti kirjaston lisäresurssointiin ja tietysti kirjastolle, joka innokkaasti otti uuden tehtävän vastaan. Toivomme, että tämä lisää myös huomattavasti rinnakkaisjulkaisemista JYX:ssä.

(lisää…)

Read Full Post »

Kirjastojen tutkijapalveluita koskevassa keskustelussa on ollut esillä hyviä käytänteitä, joilla kirjastoammattilaiset ovat löytäneet yhtymäkohtia tutkijoiden ja laajemminkin akateemisen yhteisön henkilökunnan työhön. Kirjastoilla alkaakin olla hyvä käsitys siitä, miten kumppanuutta tutkijoiden kanssa rakennetaan ja millaisia keinoja kirjaston asiantuntijat voivat tarjota tutkimustyön solmukohtien avaamiseen. Suomen yliopistokirjastojen neuvosto on myös koonnut strategiassaan vuosille 2013-2017 kehittämiskohteita, joilla suomalaisten yliopistokirjastojen tietopalveluja voitaisiin kehittää ja huomioida siten aikaisempaa paremmin tutkijoiden tarpeet. 

(lisää…)

Read Full Post »

Jyväskylän yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa, joiden kaikista jatko-opiskelijoista vain pieni osa (noin 14 – 15 %) on kansallisuudeltaan muita kuin suomalaisia. Vuoden 2011 tietojen mukaan suhteellisesti eniten kansainvälisiä jatko-opiskelijoita oli informaatioteknologian tiedekunnassa ja Kauppakorkeakoulussa.

Kirjaston tutkijapalvelut kansainvälisille tohtorikoulutettaville

Jyväskylän yliopiston kansainvälisten tohtorikoulutettavien jakautuminen tiedekuntien kesken heijastaa ymmärrettävästi tieteenalojen luonnetta ja yleistä kansainvälistä kiinnostavuutta. Humanistisen tiedekunnan tohtorikoulutettavat tulevat todennäköisemmin Euroopasta kuin Aasiasta, kun taas kasvatustieteellisen tiedekunnan koulutustarjonta kiinnostaa eri puolilta Afrikkaa kotoisin olevia väitöskirjan tekijöitä. (lisää…)

Read Full Post »

Opetus- ja kulttuuriministeriön KOTA-tilastojen (v.2000–2009) mukaan yli puolet liikuntatieteiden ja kaksi kolmasosaa terveystieteiden julkaisuista ovat kansainvälisiä vertaisarvioituja tiedelehtiartikkeleita. Sen perusteella on kiinnostavaa arvioida miten hyvin kirjaston lehtikokoelma palvelee tutkijoitaan. Tässä artikkelissa keskitytään tarkastelemaan Jyväskylän yliopiston kirjaston ulkomaisen aikakauslehtitarjonnan kattavuutta liikunta- ja terveystieteilijän kannalta.

Tutkimusaineisto

Tarkastelussa on mukana 31 väitöskirjan lähdeluettelot. Väitöskirjat on julkaistu Jyväskylän yliopiston sarjassa Studies in Sport, Physical Education and Health 2008–2010. Mukana ovat kaikki sarjan 2008 (n=5) ja 2009 (n=11) sekä lähes kaikki (n=15) 2010 julkaisut. Aineistossa on havaittavissa yliopiston yleisen trendin mukainen väitösten määrän kasvu viime vuosina.

Aineistossa on havaittavissa yleisen trendin mukainen väitösten määrän kasvu. (lisää…)

Read Full Post »

Informaatikko ja tämän jutun kirjoittaja (vas.) opastaa tutkija Kati Timosta tietokantojen käytössä.

Kansallinen elektroninen kirjasto, FinELib, toteutti syys-lokakuussa 2011 tutkijoille suunnatun kyselyn siitä, millä tavoin työpaikan tarjoamia elektronisia aineistoja hyödynnetään. Kyselyllä tavoiteltiin yleiskuvaa siitä, millaisena tutkijat kokevat oman työpaikan tarjoaman e-aineistojen käytettävyyden ja riittävyyden oman tutkimustyön kannalta sekä sitä, millaisia haasteita tai vaikeuksia aineiston käyttöön liittyy. Kaikkiaan kansalliseen kyselyyn vastasi lähes neljä tuhatta tutkijaa yliopistoista, sektoritutkimuslaitoksista ja yliopistosairaaloista. Kyselyn kansalliset tulokset julkaistiin tammikuussa 2012. Keskeinen havainto on, että e-aineistojen käyttö ja käsitykset niiden saavutettavuudesta samoin kuin tutkijoita askarruttavat kysymykset ovat kaikkialla hyvin samantapaisia (ks. lisää Kansalliskirjasto 4/2011, 32-33).

Kyselyn aineisto tarjoaa vinkkejä kirjastolle laadukkaiden ja tutkijan kannalta oikeiden palvelujen tuottamiseen. (lisää…)

Read Full Post »

Väitöskirjojen lähdeanalyysi palvelee kahta keskeistä päämäärää. Se on työväline, jota hyödynnetään, kun tarkastellaan kirjaston ydintehtävien onnistumista. Tämän lisäksi lähdeanalyysi tarjoaa mahdollisuuden pohtia tieteellisen keskustelun rakenteita ja tieteenalojen julkaisukulttuureja ja niissä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia.

Myös humanistit suosivat  tieteellisten artikkeleiden julkaisua monografioiden ja kokoomateosartikkeleiden rinnalla

OKM:n ylläpitämä KOTA-tietokanta antaa varsin yksiselitteisen kuvan humanististen alojen julkaisukulttuurien muutoksesta. Yhteinen nimittäjä 2000-luvun aikana tapahtuneelle muutokselle on julkaisemistahdin tiivistyminen julkaisutoiminnan kaikilla osa-alueilla. Kotimaisilla foorumeilla tapahtuva julkaiseminen on kaksinkertaistunut vuosikymmenen alusta vuosikymmenen loppuun ja vastaavasti ulkomaisilla foorumeilla peräti nelinkertaistunut. KOTA –tietokannasta nouseva tärkeä huomio on, että myös humanistit suosivat yhä useammin tieteellisten artikkeleiden julkaisua monografioiden ja kokoomateosartikkeleiden rinnalla. Myös kansalliset tieteenalat tähtäävät kansainvälisille areenoille, sillä 2000-luvun lopulla humanistit julkaisevat artikkeleitaan yhtä paljon kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin tiedelehdissä.

(lisää…)

Read Full Post »

Older Posts »