Huhtikuussa tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun siirryin tutkijan uraltani töihin kirjaston julkaisuyksikköön. Työhöni kuuluvat muun muassa yliopiston pääjulkaisusarjoissa ilmestyvien tutkimusten julkaisutoimittajan tehtävät sekä kirjaston viestintätehtäviä.
Uuden työni myötä oman väitöskirjan kirjoittamisesta tuli päätoimen sijaan ilta- ja viikonlopputyötä. Lisäksi vakituinen työsuhde merkitsi määräaikaisuudesta tai apurahakaudesta toiseen siirtyneelle uran käännekohtaa.
Yliopiston pääkirjasto ei ollut se paikka, johon olisin ensimmäisenä arvannut päätyväni. Rehellisesti sanoen olin ollut kohtalaisen laiska pääkirjaston palveluiden käyttäjä. Viestinnän opiskelijalle ja vielä jatko-opiskelijallekin Tourulan kampuskirjaston asiantunteva opastus, erinomainen käsikirjasto ja kirjaston kattavat verkkopalvelut olivat riittäneet.
Seminaarinmäki oli lähinnä eksoottinen ekskursiokohde.
Tunsin kirjastoni hävettävän huonosti siirtyessäni sen asiakkaasta työntekijäksi. Viimeisen vuoden aikana olenkin joutunut monta kertaa kohtaamaan oman tietämättömyyteni kirjastomaailman taustalla pyörivistä järjestelmistä ja kirjastoalan moninaisista tehtävänkuvista. Pelastukseni ovat olleet työtoverini, rautaiset kirjastoammattilaiset, jotka ovat avanneet silmäni kirjastomaailman kiehtovuudelle. (lisää…)
Read Full Post »