Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Tietue 2015 nro 3’ Category

Syksyn ensimmäisen Tietueen teemoina ovat avoin tiede ja tutkimuksen vaikuttavuus. Avoimuuteen tähdätään nyt Euroopassa tosissaan. Jyväskylän yliopisto on vahvasti mukana tieteen avoimuuden edistämisessä ja aktiivisuutemme on jo kansallisella tasolla huomattu. Mutta ovatko eurooppalaiset yliopistot kuitenkaan onnistuneet avoimeen julkaisemiseen tähtäävässä viestinnässään? Kaikki ymmärtävät avoimuuden tuomat edut, mutta sitä ei laajassa mittakaavassa kuitenkaan toteuteta. Usein tutkimuksen avoin julkaiseminen koetaan lisätyöksi ja sen kustannuksiin liittyy epätietoisuutta. Muun muassa nämä seikat hidastavat avoimen julkaisukulttuurin muodostumista. Tässä numerossa esiteltävä Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi -hanke tähtää tekemään avoimesta tieteestä helpon ja arkipäiväisen toimintatavan. Tutkimuksen avoin julkaiseminen on tutkijan perusoikeus ja sellaisena se pitäisi voida kokea.

Näillä mennään:

  1. Eurooppalaisia linjauksia avoimen julkaisemisen tehostamiseksi
  2. ”Science is not finished until it is communicated” : LIBER 2015 -konferenssin antia
  3. Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi -hankkeen esittely
  4. Open Access – tie tieteelliseen vaikuttavuuteen?

Seuraavaa Tietue ilmestyy joulukuussa. Sitä odotellessa voit seurata kirjastomme työtä JYKe-blogissa, Facebookissa ja Twitterissä.

Toimituskunta

Mainokset

Read Full Post »

Viime vuodet ovat olleet erityisen kiihkeää aikaa avoimen tieteen ja avoimen julkaisemisen piirissä. Tähän on syynsä.

Keskeisin tieteellistä tutkimustoimintaa ja siihen liittyviä lainalaisuuksia ohjaava tekijä on rahoitus. Suurimmilla tutkimusrahoittajilla on valtaa ohjata tutkimustoimintaa ja sen käytäntöjä haluamaansa suuntaan.

Rahoittajien merkitys näkyy myös avoimen tieteen kehittymisessä. Vaikka avoimen julkaisemisen perusperiaatteiden luominen tapahtui jo 1990-luvulla ja ne saivat kirjallisen julistusmuotonsa Budapestin ja Berliinin julistusten muodossa vuosina 2002 ja 2003, on nopein kehitys tapahtunut Euroopassa vasta Euroopan komission julkaistua avoimen tieteen ja tiedejulkaisemisen periaatteensa heinäkuussa 2012.

Komission päätös teki tieteellisten julkaisujen avoimesta julkaisemisesta yleisperiaatteen Horisontti 2020 -ohjelmassa, joka koskee unionin tutkimus- ja innovaatiorahoitusta vuosina 2014–2020. Vuodesta 2014 lähtien kaikkien Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoituksella tuotettujen tutkimusjulkaisujen on oltava avoimesti saatavilla.

(lisää…)

Read Full Post »

LIBER 2015* -konferenssin antia

Lähes 500 osanottajaa 40 maasta kokoontui kesäkuun viimeisellä viikolla Lontooseen pohtimaan avoimen tieteen yliopistoyhteisöille tuomia haasteita. Tavoite oli selkeä:

Julkisin varoin tuotettu tieto tulee saada vapaasti koko maailman saataville. Tieteen perimmäinen tehtävä on luoda hyvinvointia.

Lisäksi iso osa tutkimuksesta tehdään julkisin varoin. Kuitenkin valtaosa tutkimuksesta julkaistaan edelleen maksumuurien takana. Tuloksiin pääsee vain murto-osa maailman varakkaimmasta väestöstä – kerättyyn dataan eivät juuri hekään. Uusin tieto ja valmiiksi kerätty data-aineisto jäävät piiloon. Tämä rakenne on saatava muuttumaan.

Avoimuuteen tähdätään nyt tosissaan. Euroopan komission Tutkimus- ja innovaatioyksikön johtaja Dr. Jean-Claude Burgelman korosti, että EU-maiden mahdollisuudet vaurastumiseen nojaavat nimenomaan avoimen tieteen tuomiin mahdollisuuksiin. Ajatuksena on, että parempi pääsy tietoon tuottaa innovaatioita, yritysideoita ja tukee tuotekehitystä.

(lisää…)

Read Full Post »

Avoimella tieteellä tarkoitetaan pyrkimyksiä edistää avoimia toimintamalleja tieteellisessä tutkimuksessa. Tavoitteena avoimessa tieteessä on julkaista tutkimustulokset, tutkimusdata ja tutkimusmenetelmät siten, että kaikki halukkaat pääsevät tarkastelemaan ja käyttämään niitä. Avoimen tieteen käytäntöihin kuuluvat tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus (open access) ja tutkimusaineistojen avoin julkaiseminen. Myös avoimen lähdekoodin ja avoimien standardien hyödyntäminen kuuluvat avoimen tieteen käytäntöihin (1).

Julkaisujen avointa saatavuutta voidaan edistää kahdella rinnakkaisella tavalla. Avoimiin tieteellisiin lehtiin perustuvassa kultaisessa tiessä (Golden OA) julkaisujen avoimuus mahdollistetaan kustantajille maksettavilla kirjoittajamaksuilla. Toinen tapa on julkaisuarkistoihin ja tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallentamiseen perustuva vihreä tie (Green OA). Kumpikin tapa edistää avoimuutta hieman eri tavalla ja niiden keskinäinen paremmuus keskusteluttaa jatkuvasti. Kuitenkin kultainen ja vihreä tie pitäisi nähdä toisiaan täydentävinä ratkaisuina avoimuuden saavuttamiseen (2).

(lisää…)

Read Full Post »

Open Accessin (OA) vaikutusta julkaisujen saamiin viittausmääriin on tutkittu 2000-luvun aikana, mutta tulokset eivät ole olleet yksiselitteisiä. Jos tarkastellaan vain julkaisujen viittausmääriä, OA -julkaisut näyttäisivät keräävät enemmän viittauksia. Osa asiaa tutkineista kuitenkin uskoo, että korkeampien viittausmäärien taustalla on muitakin tekijöitä kuin vain julkaisun vapaa saatavuus.

Perusajatuksena se, että OA lisää viittausmääriä, kuulostaa järkevältä. OA-julkaisut ovat useamman lukijan saatavissa, joten mahdollisten viittaajien määrä on suurempi. OA-julkaisujen viittausmäärien tutkiminen kytkeytyykin tutkimukseen, jossa tarkastellaan yleisemminkin julkaisun saatavuuden vaikutusta viittausmääriin (ks. esim. Lawrence, 2001).

Kun OA-julkaisemisen vaikutusta viittausmääriin tutkitaan, on otettava huomioon erilaiset OA-julkaisemisen muodot: OA-lehdet, rinnakkaistallennus ja auki ostetut artikkelit hybridijulkaisuissa.

(lisää…)

Read Full Post »