Kohti avoimen tieteen opetussuunnitelmaa

Suunnitelmallinen tieteellinen tiedonhankinta ja -hallinta sekä avoimen tieteen toimintaympäristön tunteminen ovat keskeinen osa tutkimusetiikan mukaista tutkimusosaamista ja siten myös keskeinen tekijä opiskelijoiden kriittisen ajattelun taitojen kehittymisessä ja akateemisessa kasvussa. Kirjaston rooli tiedonhankinnan opetuksessa lienee tähän asti tunnustettu koko yliopistotasolla. Tulevassa Avoimen tiedon keskuksessa (Open Science Centre) tämän tehtävän merkitys laajenee ja vahvistuu.

Puutteelliset avoimen tieteen hallintataidot ja näiden periaatteiden laiminlyönti ovat este yliopistolle saavuttaa asetettu tavoite.

Avoimen tieteen ilmiöiden ymmärrys ja jalkauttaminen osaksi koko yliopistoyhteisön toimintaa on keskeinen haaste uudelle organisaatiolle. Ensimmäinen tehtävä onkin avoimen tieteen opetussuunnitelman laatiminen. Puutteelliset avoimen tieteen hallintataidot ja näiden periaatteiden laiminlyönti ovat este yliopistolle saavuttaa asetettu tavoite nousta kansallisen avoimen tieteen kypsyystasolle 5 alkavan TTS-kauden aikana.

Read Full Post »

Kirjaston rooli opetuksessa vahvistuu

Tieteellinen tiedonhankinta ja hyvät tieteelliset käytännöt nähdään usein yliopiston yleisopintojen sisältöinä. Kirjaston näkökulmasta ne ovat kuitenkin keskeinen osa akateemista asiantuntijuutta. (Laitinen 2016.)

Jyväskylän yliopiston kirjastossa on viime vuosina panostettu tiedonhankinnan opetuksen kehittämiseen. Työtä on tehty tutkimusperustaisesti, hyviä käytänteitä hyödyntäen sekä tukeutuen Jyväskylän yliopiston pedagogisiin periaatteisiin.

Yksi näkyvin osa kehitystyötä on mukanaolo yliopistomme opetuksen kehittämishankkeissa. Vuonna 2011–2013 toteutetussa monitieteisessä Interaktiivinen opetus ja oppiminen –hankkeessa kannustettiin opettajia, opettajatiimejä ja yliopiston yksiköitä jatkuvaan opetuksen kehittämiseen. Kirjastolta hankkeeseen osallistuivat Eeva Koponen ja Marja Kokko.

Kirjaston asiantuntemus esiin

Kirjaston tavoitteena on tukea opiskelijan selviytymistä kunnialla akateemisesta opintopolustaan. Marja Kokon mukaan kirjasto lähti hanketyöhön mukaan, koska tarvittiin uusia keinoja, joilla kirjaston opetussisällöt saataisiin paremmin osaksi opiskelijan arkea.

”Tilaisuus päästä mukaan yliopistotason hankkeeseen oli merkittävää, koska meidän piti pohtia, miten kirjaston tiedonhankinnan opetus voidaan kytkeä osaksi laitosten substanssiopetusta. ”

Read Full Post »

Jyväskylän kirjastot jalkautuivat lukioihin

Tiedonhaun taidot osaksi lukiolaisten arkea

Jyväskylän seudun kirjastojen yhteistyöryhmä, jossa ovat mukana yliopiston, ammattikorkeakoulun, kaupungin ja koulutuskuntayhtymän ammattiopiston kirjastot, on toiminnallaan edistänyt alueen kirjastojen tiivistä yhteistyötä jo vuodesta 2003 alkaen. Yhteistyön avulla kirjastot ovat jakaneet osaamistaan, kehittäneet palvelujaan, tukeneet kaupunkilaisten informaatiolukutaitoa, tehneet toimintaansa näkyväksi sekä järjestäneet kirjastojen henkilökunnalle yhteistä koulutusta ja työkiertoa. Kirjastojen yhteinen toiminta on ollut kansallisellakin tasolla arvioituna erittäin aktiivista.

 

 

Yksi näistä vuosien aikana toteutuneista yhteistyön tuloksista on vuonna 2011 valmistunut Jyväskylän kirjastojen tietopalvelustrategian uudistus Tule, tule hyvä tieto -hanke, joka on Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin laatima opetuspalvelujensuunnitelma informaatiolukutaidon edistämiseksi.

Read Full Post »

Luottoa löytyy, krediittejä aina ei

Dawsoneran e-kirjat

Dawsonera on e-kirjapalvelu, jonka teoksilla on keskeinen osuus ulkomaisissa e-kurssikirjoissa.  1020 hankitusta Dawsoneran e-kirjasta 38 prosenttia on kurssikirjoja. Tämä näkyy hyvin Dawsoneran käytetyimpien kirjojen TOP10:ssä, johon kivunneet ovat eri kurssien kirjallisuutta.

TAULUKKO 1. Dawsoneran luetuimmat teokset.

Dawsonera-palvelussa on Jyväskylän yliopiston näkökulmasta tarjolla teoksia kattavasti eri aloilta. Yllä olevassa taulukossa voikin nähdä yhden syyn sille, miksi kurssikirjojen osuus Dawsoneran e-kirjoissa on niin suuri: Pelkästään 10 lainatuimman kirjan joukossa ovat edustettuna kasvatus-, kieli-, liikunta-, viestintä- ja taloustiede sekä psykologia ja sosiologia.

Read Full Post »

Avoimia mahdollisuuksia

Kirjastolla menee lujaa. Muuhun johtopäätökseen ei voi tulla, kun katsoo mennyttä vuotta. Ei tämä kuluvakaan hullumpi ole, ainakin näin alkupäästä katsoen. Mielenkiintoa tarjoaa ennen kaikkea tekeillä oleva kirjaston ja tiedemuseon yhdistäminen uudeksi Avoimen tiedon keskukseksi. Mahdollisuudet uusien avausten tekoon ovat herkulliset.

Kuva: Studio Anri

Kirjastomme runsas kävijämäärä herättää minussa vieläkin ihmetystä ja ihastusta, vaikka olen jo pari vuotta täällä ollut. Missään aikaisemmassa työpaikassani opiskelijat eivät tällaisella innolla ole täyttäneet kirjaston työpisteitä, ryhmätyöhuoneita, lukupaikkoja ja kahvilaa päivä toisensa jälkeen. Helsingin Kaisa-talossa oli  samaa tunnelmaa, mutta sielläkään en nähnyt sitä iloisuutta, joka täällä on olennainen osa kirjaston ilmapiiriä.

Read Full Post »

Voiko kirjaston tietoasiantuntijasta tulla tiedeammattilainen?

Kirjastojen tutkijapalveluita koskevassa keskustelussa on ollut esillä hyviä käytänteitä, joilla kirjastoammattilaiset ovat löytäneet yhtymäkohtia tutkijoiden ja laajemminkin akateemisen yhteisön henkilökunnan työhön. Kirjastoilla alkaakin olla hyvä käsitys siitä, miten kumppanuutta tutkijoiden kanssa rakennetaan ja millaisia keinoja kirjaston asiantuntijat voivat tarjota tutkimustyön solmukohtien avaamiseen. Suomen yliopistokirjastojen neuvosto on myös koonnut strategiassaan vuosille 2013-2017 kehittämiskohteita, joilla suomalaisten yliopistokirjastojen tietopalveluja voitaisiin kehittää ja huomioida siten aikaisempaa paremmin tutkijoiden tarpeet. 

Read Full Post »

Kohti uutta ja helppokäyttöistä JYKDOKia

Seitsemän uteliasta opiskelijaa kävi viime keväänä kurkkaamassa etukäteen, miltä tuliterä, vanhan JYKDOKin korvaava JYKDOK-Finna näyttää. Kolme humanististen tieteiden ja kolme yhteiskuntatieteiden tohtoriopiskelijaa sekä yksi kauppatieteiden maisteriopiskelija osallistuivat pro gradu –työni puitteissa järjestämiini käytettävyystesteihin ja sanoivat painavat sanansa uuden JYKDOKin käytettävyydestä, toiminnallisuudesta ja ulkoasusta.

Uudesta JYKDOKista käyttäjä voi hakea kirjaston kaikkia painettuja ja sähköisiä aineistoja.

Uusi JYKDOK on Jyväskylän yliopiston kirjaston näkymä valtakunnallisesta Finna-palvelusta. Finna on kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteinen helppokäyttöinen verkkopalvelu, joka tarjoaa pääsyn muistiorganisaatioiden kaikkiin aineistoihin ja palveluihin. Jyväskylän yliopiston kirjaston näkymän kautta käyttäjät voivat hakea kirjaston kaikkia painettuja ja sähköisiä aineistoja.

Uuden JYKDOKin beta-versio

Read Full Post »

Mitä opetuksen aikana tapahtuu? Uutuusteos tarkastelee akateemisia oppimistaitoja

Jyväskylän yliopistossa on meneillään monitieteinen opetuksen kehittämishanke. Hankkeen ensimmäinen toimintakausi oli lukuvuonna 2011-2012, jonka aikana opetuksen hyviä käytänteitä tutkittiin ja jaettiin koko yliopistoyhteisölle neljän tiedekunnan ja avoimen yliopiston kehittäjäopettajien voimin.

Ensimmäisen hankekauden oivallukset on koottu keväällä 2013 julkaistuun teokseen ”Yhdessä parempaa pedagogiikka. Interaktiivisuus opetuksessa ja oppimisessa”. Teos käsittelee keskeistä yliopistopedagogista kysymystä eli akateemisten taitojen edistämistä nykyopetuksessa. Teoksen aiheet koskettavat koko suomalaista yliopistolaitosta, sillä yliopistopedagogiset opinnot osana yliopisto-opettajan pätevyysvaatimuksia ovat vähitellen vakiinnuttaneet asemansa.

Yliopistopedagogiikka on opetuksen kanssa vähän tekemisissä olevalle yliopistoyhteisön jäsenelle haastavaa. Merkityksellisempää lienee se, että pedagogiset opinnot siirtävät opettajan huomion substanssiajattelusta oppijaan ja siihen, mitä opiskelijassa todella tapahtuu opetuksen aikana.

Read Full Post »

Miltä kirjastotyön tulevaisuus näytti 27 vuotta sitten?

Kirjastoalan kehityksestä ja tulevaisuudesta on laadittu ennusteita jo vuosikymmenten ajan. Vuonna 1985 julkaistun Tampereen yliopiston kirjastotieteen ja informatiikan professori Marjatta Okon juhlakirjan muutamassa artikkelissa pohditaan kirjastoalan ja tietotyön tulevaisuutta voimakkaasti automatisoituvassa yhteiskunnassa.

Mariam Ginman tarkastelee artikkelissaan Mot en användarorienterad serviceriktining i biblioteken och informationnscentralerna kirjasto- ja informaatiopalvelujen tulevaisuutta nojautuen käytettävissä olleeseen kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen. Artikkelin lähtökohtana on havainto, että kirjastot ja niiden asiantunteva henkilökunta saavat haastajia muistakin ammattiryhmistä tietoyhteiskunnan tulevina vuosina. Kirjastot voivat onnistua asemansa säilyttämisessä tai voimistamisessa, mutta tämä riippuu niiden kyvystä sopeuttaa toimintansa uusien vaatimusten mukaisiksi. Keskeistä on palvelutason ylläpito ja vahvistaminen käyttäjien tarpeet ennakoiden sekä uuden tekniikan käyttöönotto. Kirjastojen hallinto ja johtaminen sekä alan koulutus ovat näissä kriittisiä menestystekijöitä.

Kirjastojen onnistuminen asemansa säilyttämisessä ja voimistamisessa riippuu niiden kyvystä sopeuttaa toimintansa uusien vaatimusten mukaisiksi.

Read Full Post »

Miten tieto päätyy tutkijan työpöydälle?

Informaatikko ja tämän jutun kirjoittaja (vas.) opastaa tutkija Kati Timosta tietokantojen käytössä.

Kansallinen elektroninen kirjasto, FinELib, toteutti syys-lokakuussa 2011 tutkijoille suunnatun kyselyn siitä, millä tavoin työpaikan tarjoamia elektronisia aineistoja hyödynnetään. Kyselyllä tavoiteltiin yleiskuvaa siitä, millaisena tutkijat kokevat oman työpaikan tarjoaman e-aineistojen käytettävyyden ja riittävyyden oman tutkimustyön kannalta sekä sitä, millaisia haasteita tai vaikeuksia aineiston käyttöön liittyy. Kaikkiaan kansalliseen kyselyyn vastasi lähes neljä tuhatta tutkijaa yliopistoista, sektoritutkimuslaitoksista ja yliopistosairaaloista. Kyselyn kansalliset tulokset julkaistiin tammikuussa 2012. Keskeinen havainto on, että e-aineistojen käyttö ja käsitykset niiden saavutettavuudesta samoin kuin tutkijoita askarruttavat kysymykset ovat kaikkialla hyvin samantapaisia (ks. lisää Kansalliskirjasto 4/2011, 32-33).

Kyselyn aineisto tarjoaa vinkkejä kirjastolle laadukkaiden ja tutkijan kannalta oikeiden palvelujen tuottamiseen.

Read Full Post »