Liber 2016: Tieteellisen kirjaston tehtäväkenttä laajenee

Liber 2016 -konferenssissa tiedon ja tutkimuksen avoimuutta käsitelleissä esitelmissä korostui tieteellisten kirjastojen aktiivinen rooli ja tutkijayhteistyön kasvava merkitys.

Margo Bargheer ja Birgit Schmidt (Göttingen State and University Library) huomioivat esitelmässään, että avoimuuden paineen kohdistuessa tieteeseen usealta eri suunnalta kirjaston rooli on moninainen ja kirjasto on mukana tutkimuksen eri vaiheissa muutenkin kuin avoimen saatavuuden edistäjänä.

Kirjaston rooli onkin laajentunut virtuaalisen tutkimusinfrastruktuurin tukemisen ja rakentamisen suuntaan, sillä tutkijoille tarjotaan alustoja niin datan käsittelyyn, julkaisemiseen ja säilyttämiseen kuin julkaisujen tallentamiseen. Tutkimuksen avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja tarkkuutta voidaan tukea myös auttamalla tutkijaa luomaan tutkijatunnisteita ja sertifioimalla julkaisukanavia. Kirjastohenkilökunnalle tämä kehitys tuo uusia ammattitaitoon liittyviä haasteita.

Read Full Post »

Jyväskylän kirjastot jalkautuivat lukioihin

Tiedonhaun taidot osaksi lukiolaisten arkea

Jyväskylän seudun kirjastojen yhteistyöryhmä, jossa ovat mukana yliopiston, ammattikorkeakoulun, kaupungin ja koulutuskuntayhtymän ammattiopiston kirjastot, on toiminnallaan edistänyt alueen kirjastojen tiivistä yhteistyötä jo vuodesta 2003 alkaen. Yhteistyön avulla kirjastot ovat jakaneet osaamistaan, kehittäneet palvelujaan, tukeneet kaupunkilaisten informaatiolukutaitoa, tehneet toimintaansa näkyväksi sekä järjestäneet kirjastojen henkilökunnalle yhteistä koulutusta ja työkiertoa. Kirjastojen yhteinen toiminta on ollut kansallisellakin tasolla arvioituna erittäin aktiivista.

 

 

Yksi näistä vuosien aikana toteutuneista yhteistyön tuloksista on vuonna 2011 valmistunut Jyväskylän kirjastojen tietopalvelustrategian uudistus Tule, tule hyvä tieto -hanke, joka on Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin laatima opetuspalvelujensuunnitelma informaatiolukutaidon edistämiseksi.

Read Full Post »

Kokoelmien aatelia

Yli satavuotiaan kirjastomme kokoelmat ovat monenlaiset ja monimuotoiset. Ne eivät tarjoa vain ostettua pääsyä sähköisiin lehtiin, kirjoihin ja tietokantoihin. Kirjastorakennuksen kaksi maanalaista kerrosta kätkevät uumeniinsa vapaakappalekokoelman, Fennican, joka karttuu kasvavan kotimaisen sähköisen aineiston lisäksi perinteisinä painotuotteina parinsadan hyllymetrin vuosivauhdilla.

Jyväskylän yliopiston kirjastolla on ollut vapaakappaleoikeus suomalaisiin painotuotteisiin vuodesta 1919 alkaen. Sitä vanhempaakin aineistoa on aikoinaan hankittu kattavasti. Kansalliskirjaston ja Turun yliopiston kirjaston jälkeen meillä on laajin kotimainen kokoelma, joka parantaa tutkimusedellytyksiä verrattuna niihin yliopistoihin, joiden kirjastoilla ei ole vapaakappaleoikeutta.

Read Full Post »

Tarjonta kohtasi viimein kysynnän: kotimaiset e-kurssikirjat nosteessa

Vielä vuosi sitten kirjastoomme hankituissa kotimaisissa e-kirjoissa ei ollut kovin paljon hehkutettavaa: niiden laina-ajat olivat lyhyitä ja lukeminen oli rajoitettu yhteen tai muutamaan käyttäjään kerrallaan. Yksittäisiä teoksia ei taas ollut mielekästä ostaa kymmenittäin, koska hinta vastasi painettua kirjaa eikä e-kirjoissa ollut varausmahdollisuutta.

Viime syyskuussa tilanne muuttui, kun neljä kotimaista kustantajaa alkoi myydä e-kirjoja korkeakoulukirjastoille uusin ehdoin Ellibs-palvelun kautta. Tämä näkyy suoraan myös käytössä: Ellibsin alustalla toimivien kotimaisten e-kirjojen lainamäärät ovat kasvaneet huomattavasti.

Kirjastomme eniten luettu kotimainen e-kirja on Ihmisen psykologinen kehitys, jolle on kertynyt viidessä kuukaudessa 683 lainakertaa. Useita satoja lukijoita on kerännyt myös Erityispedagogiikan perusteet (560 lukukertaa) ja Kasvatussosiologia (392). Yhteensä kymmentä luetuinta e-kirjaa on käytetty 2784 kertaa. Kun tilannetta verrataan vuoden takaiseen, luetuimpien teosten lainakerrat ovat lähes viisinkertaistuneet.

Read Full Post »

Puhkeavia kukkia ja takahuone kunnossa

Hyvä asiakaspalvelu rakentuu yllättävänkin pienistä asioista

– Olemme ylistämällä alistettuja, totesi Oulun kirjastotoimen apulaisjohtaja Maija Saraste Jyväskylän kirjastojen marraskuisessa koulutuspäivässä ja osui sanoillaan kirjastojen ongelman ytimeen.

Kirjastot saavat lähes poikkeuksetta palautetta kerätessään ylisanoja ja hehkutusta, mutta kukaan ei kiellä sitä, että kehitettävääkin löytyy.

– Jos palvelumme on niin hyvää, miksi asiakaspalveluvuorot eivät kuitenkaan ole se kaikkein suosituin työtehtävä? Entä jos alkaisimme ajatella, että asiakkaiden tyytyväisyys ei riitä, vaan heidän tulisi olla vaikuttuneita? Saraste kysyi yleisöltään.

Jotain olennaista kertoo myös Oulussa saatu palaute, jossa todettiin, että ”palvelu oli hyvää, kunhan sitä sai”. Hyvä palvelu rakentuu pienistä asioista, kuten siitä, että asiakas huomioidaan heti ja häntä tervehditään. Tervehtiminen antaa viestin siitä, että tuossa on ihminen, jolta voi tarvittaessa kysyä.

Read Full Post »

Tarpeiden, palvelujen ja tilojen muutoksia

Jyväskylän kirjastojen yhteistyö näkyi tänäkin vuonna yhteisen koulutuspäivän merkeissä. Marraskuussa kirjastolaiset kokoontuivat pohtimaan teemaa Asiakkaat ja kirjastoammattilaiset muuttuvassa kirjastotilassa.

Tulevaisuuden kirjasto on sekä uusia tiloja, mutta myös uusia palvelumuotoja, joilla vastataan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Koulutuspäivän keskeiset kysymykset liittyivätkin siihen, tunteeko kirjasto asiakkaidensa tarpeet ja voiko niitä ennakoida?

Read Full Post »

Voiko kirjaston tietoasiantuntijasta tulla tiedeammattilainen?

Kirjastojen tutkijapalveluita koskevassa keskustelussa on ollut esillä hyviä käytänteitä, joilla kirjastoammattilaiset ovat löytäneet yhtymäkohtia tutkijoiden ja laajemminkin akateemisen yhteisön henkilökunnan työhön. Kirjastoilla alkaakin olla hyvä käsitys siitä, miten kumppanuutta tutkijoiden kanssa rakennetaan ja millaisia keinoja kirjaston asiantuntijat voivat tarjota tutkimustyön solmukohtien avaamiseen. Suomen yliopistokirjastojen neuvosto on myös koonnut strategiassaan vuosille 2013-2017 kehittämiskohteita, joilla suomalaisten yliopistokirjastojen tietopalveluja voitaisiin kehittää ja huomioida siten aikaisempaa paremmin tutkijoiden tarpeet. 

Read Full Post »

”Mitä mistään tulisi ilman kirjastoa?” Kirjaston käyttäjäkyselyn tuloksia 2013

Jyväskylän yliopiston kirjastossa toteutettiin käyttäjäkysely keväällä 2013. Kyselyssä selvitettiin, mitä kirjaston palveluja asiakkaat käyttävät ja miten hyvin ne asiakkaiden mielestä toimivat. Vastaajat saivat arvioida tärkeyttä ja onnistumista asteikolla 1-5 sekä kirjata vapaamuotoisia terveisiään.

Kun tärkeyttä ja onnistumista verrattiin, kyselyssä huonoimman arvosanan sai väittämä ”tilat vastaavat työskentelytarpeitani”. Avoimista palautteista saimme paljon arvokkaita vinkkejä siihen, mitä nykyopiskelija odottaa kirjastolta työskentelytilanaan ja mitkä asiat kaipaavat eniten korjausliikettä.

Tilojen merkitys opiskelijoille on suuri, sillä yli 80 prosenttia vastaajista piti niitä tärkeinä tai erittäin tärkeinä. Kirjasto on keskeinen kohtaamispaikka, jossa opiskelijat tapaavat toisiaan ryhmätöitä tehden, mutta myös vapaa-aikaa viettäen. Useassa vastauksessa kirjasto rinnastettiin ”yhteiseen olohuoneeseen” johon kaikki opiskeluajan ”keskustelut ja mukavat tapaamiset kulminoituvat”.

Kuva: Petteri Kivimäki

”Lisää kunnollisia ryhmätyötiloja”

Yliopiston lukuisten toimipisteiden remontointi näkyy kirjaston tiloihin kohdistuvassa kysynnässä. Opiskelijat kaipaavat lisää ryhmätyöskentelytiloja. Kirjastolla on tällä hetkellä kaksi varattavissa olevaa ryhmätyöhuonetta ja lukusaleissa on jaoteltuna hiljaisen työskentelyn alueita. Vastauksissa kaivataan silti enemmänkin äänieristettyjä alueita, joihin voi huoletta mennä ryhminä niin, ettei tarvitse pelätä häiritsevänsä kanssaopiskelijoita.

Vastaavasti myös hiljaisia työskentely- ja lukusopukoita kaivataan. Muutoksena aiempaan myös yksinopiskeluun kaivataan äänieristettyä työskentelytilaa. Yhä harvemmin opiskelijalla on tarve työskennellä pelkän perinteisen kirjan kanssa, mutta nyt kaivataan tiloja, joissa voi rauhassa tehdä töitä tietokoneella. Tämä on ymmärrettävää, sillä yhä useampi kirja löytyy elektronisessa muodossa, joten sivujen sijaan rapisee näppäimistö.

Read Full Post »

Tutkijapalvelut Itämerta ympäröivien maiden kirjastoissa: kokemusten jakamista Bibliotheca Baltica –järjestön symposiumissa

Bibliotheca Baltican 11. kansainvälinen symposium järjestettiin 25.-26. lokakuuta 2012 Tallinnassa Viron kansalliskirjaston tiloissa.

Bibliotheca Baltican päätehtävänä on tukea Itämeren alueen kulttuurin tutkimusta ja perinteen tallennusta. Vahvoina toimijoina ovat alueen kansalliskirjastot, ja tämän päivän haasteina ovat digitointi sekä osallistuminen Europeana-hankkeeseen. The European Library-portaali (TEL) kokoaa samaan käyttöliittymään eurooppalaisten kansalliskirjastojen kokoelmaluettelot ja digitaaliset aineistot.

Read Full Post »