Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Tietue 2012 nro 1’ Category

Vuoden 2012 ensimmäisessä Tietueessa haastattelussa kirjaston johtokunnan puheenjohtaja. Muissa jutuissa käsitellään kirjaston tulevaisuudennäkymiä 80-luvulla, liikunta- ja terveystieteiden väitöskirjojen lähdeanalyysia sekä tutkijoiden tiedonhankintataitoja.

  1. Haastattelussa kirjaston johtokunnan puheenjohtaja
  2. Väitöskirjojen lähdeluetteloiden kertomaa -sarja. Osa 2: Liikunta- ja terveystieteen väitöskirjat
  3. Miltä kirjastotyön tulevaisuus näytti 27 vuotta sitten?
  4. Miten tieto päätyy tutkijan työpöydälle?

– Jyväskylän yliopiston kirjaston viestinnän työryhmä

Mainokset

Read Full Post »

Mitkä ovat kirjaston johtokunnan tärkeimmät tehtävä?

Kirjaston johtokunnan puheenjohtaja dekaani Petri Karonen on tuttu näky yliopiston kirjastossa.

– Yliopiston johtosääntö luonnollisesti määrittää johtokunnan toiminnan reunaehdot. Keskeisiä tehtäviä ovat muun muassa kirjaston toiminnan arviointi ja kehittäminen sekä vuosittaisen toimintakertomuksen hyväksyminen. Näkisin silti johtokunnan tärkeimmäksi tehtäväksi molemminpuolisen tiedonvälityksen, vuorovaikutuksen sekä keskusteluyhteyden ylläpitämisen yliopiston kirjaston ja muun tiedeyhteisön välillä. Vuoropuhelussa on saavutettu hyviä tuloksia siksi, että johtokunnassa on mukana asiantuntijoita eri puolilta yliopistoa (tiedekunnat, laitokset, opiskelijat) sekä merkittävien sidosryhmien edustajia. Tämä varmistaa, että asioita voidaan tarkastella aidosti eri näkökulmista.

Onko kirjasto mielestäsi tarpeeksi mukana yliopiston toiminnoissa, kuten opetuksessa ja tutkimuksessa?

– Yliopiston kirjasto on poikkeuksellisen merkittävä tutkimusinfrastruktuuri, jota ilman yliopistoyhteisö ei pystyisi toimimaan. Kirjaston kehitystyö opetuksen ja tieteellisen jatkokoulutuksen alalla on edistynyt huomattavasti, ja kirjasto on tarjonnut oman tärkeän asiantuntijapanoksensa yliopiston perustoimintojen kehittämisessä. Uskon, että valittu linja jatkuu tulevaisuudessakin.

Millainen merkitys kirjastolla on yliopistossa? Mitkä ovat kirjaston vahvuudet?

– Kuten sanottu, kirjasto on toimintaympäristönä korvaamaton yliopistolle. Kirjaston vahvuuksiin kuuluvat asiantunteva henkilöstö, toimivat palvelut sekä kokoelmat, olivat ne sitten perinteisiä painettuja tai sähköisessä muodossa olevia. Vapaakappalekokoelma (Fennica) on luonnollisesti aivan erityisen vaalimisen arvoinen kokonaisuus. (lisää…)

Read Full Post »

Opetus- ja kulttuuriministeriön KOTA-tilastojen (v.2000–2009) mukaan yli puolet liikuntatieteiden ja kaksi kolmasosaa terveystieteiden julkaisuista ovat kansainvälisiä vertaisarvioituja tiedelehtiartikkeleita. Sen perusteella on kiinnostavaa arvioida miten hyvin kirjaston lehtikokoelma palvelee tutkijoitaan. Tässä artikkelissa keskitytään tarkastelemaan Jyväskylän yliopiston kirjaston ulkomaisen aikakauslehtitarjonnan kattavuutta liikunta- ja terveystieteilijän kannalta.

Tutkimusaineisto

Tarkastelussa on mukana 31 väitöskirjan lähdeluettelot. Väitöskirjat on julkaistu Jyväskylän yliopiston sarjassa Studies in Sport, Physical Education and Health 2008–2010. Mukana ovat kaikki sarjan 2008 (n=5) ja 2009 (n=11) sekä lähes kaikki (n=15) 2010 julkaisut. Aineistossa on havaittavissa yliopiston yleisen trendin mukainen väitösten määrän kasvu viime vuosina.

Aineistossa on havaittavissa yleisen trendin mukainen väitösten määrän kasvu. (lisää…)

Read Full Post »

Kirjastoalan kehityksestä ja tulevaisuudesta on laadittu ennusteita jo vuosikymmenten ajan. Vuonna 1985 julkaistun Tampereen yliopiston kirjastotieteen ja informatiikan professori Marjatta Okon juhlakirjan muutamassa artikkelissa pohditaan kirjastoalan ja tietotyön tulevaisuutta voimakkaasti automatisoituvassa yhteiskunnassa.

Mariam Ginman tarkastelee artikkelissaan Mot en användarorienterad serviceriktining i biblioteken och informationnscentralerna kirjasto- ja informaatiopalvelujen tulevaisuutta nojautuen käytettävissä olleeseen kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen. Artikkelin lähtökohtana on havainto, että kirjastot ja niiden asiantunteva henkilökunta saavat haastajia muistakin ammattiryhmistä tietoyhteiskunnan tulevina vuosina. Kirjastot voivat onnistua asemansa säilyttämisessä tai voimistamisessa, mutta tämä riippuu niiden kyvystä sopeuttaa toimintansa uusien vaatimusten mukaisiksi. Keskeistä on palvelutason ylläpito ja vahvistaminen käyttäjien tarpeet ennakoiden sekä uuden tekniikan käyttöönotto. Kirjastojen hallinto ja johtaminen sekä alan koulutus ovat näissä kriittisiä menestystekijöitä.

Kirjastojen onnistuminen asemansa säilyttämisessä ja voimistamisessa riippuu niiden kyvystä sopeuttaa toimintansa uusien vaatimusten mukaisiksi. (lisää…)

Read Full Post »

Informaatikko ja tämän jutun kirjoittaja (vas.) opastaa tutkija Kati Timosta tietokantojen käytössä.

Kansallinen elektroninen kirjasto, FinELib, toteutti syys-lokakuussa 2011 tutkijoille suunnatun kyselyn siitä, millä tavoin työpaikan tarjoamia elektronisia aineistoja hyödynnetään. Kyselyllä tavoiteltiin yleiskuvaa siitä, millaisena tutkijat kokevat oman työpaikan tarjoaman e-aineistojen käytettävyyden ja riittävyyden oman tutkimustyön kannalta sekä sitä, millaisia haasteita tai vaikeuksia aineiston käyttöön liittyy. Kaikkiaan kansalliseen kyselyyn vastasi lähes neljä tuhatta tutkijaa yliopistoista, sektoritutkimuslaitoksista ja yliopistosairaaloista. Kyselyn kansalliset tulokset julkaistiin tammikuussa 2012. Keskeinen havainto on, että e-aineistojen käyttö ja käsitykset niiden saavutettavuudesta samoin kuin tutkijoita askarruttavat kysymykset ovat kaikkialla hyvin samantapaisia (ks. lisää Kansalliskirjasto 4/2011, 32-33).

Kyselyn aineisto tarjoaa vinkkejä kirjastolle laadukkaiden ja tutkijan kannalta oikeiden palvelujen tuottamiseen. (lisää…)

Read Full Post »