Liber 2016: Tieteellisen kirjaston tehtäväkenttä laajenee

Liber 2016 -konferenssissa tiedon ja tutkimuksen avoimuutta käsitelleissä esitelmissä korostui tieteellisten kirjastojen aktiivinen rooli ja tutkijayhteistyön kasvava merkitys.

Margo Bargheer ja Birgit Schmidt (Göttingen State and University Library) huomioivat esitelmässään, että avoimuuden paineen kohdistuessa tieteeseen usealta eri suunnalta kirjaston rooli on moninainen ja kirjasto on mukana tutkimuksen eri vaiheissa muutenkin kuin avoimen saatavuuden edistäjänä.

Kirjaston rooli onkin laajentunut virtuaalisen tutkimusinfrastruktuurin tukemisen ja rakentamisen suuntaan, sillä tutkijoille tarjotaan alustoja niin datan käsittelyyn, julkaisemiseen ja säilyttämiseen kuin julkaisujen tallentamiseen. Tutkimuksen avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja tarkkuutta voidaan tukea myös auttamalla tutkijaa luomaan tutkijatunnisteita ja sertifioimalla julkaisukanavia. Kirjastohenkilökunnalle tämä kehitys tuo uusia ammattitaitoon liittyviä haasteita.

Read Full Post »

Avoimia mahdollisuuksia

Kirjastolla menee lujaa. Muuhun johtopäätökseen ei voi tulla, kun katsoo mennyttä vuotta. Ei tämä kuluvakaan hullumpi ole, ainakin näin alkupäästä katsoen. Mielenkiintoa tarjoaa ennen kaikkea tekeillä oleva kirjaston ja tiedemuseon yhdistäminen uudeksi Avoimen tiedon keskukseksi. Mahdollisuudet uusien avausten tekoon ovat herkulliset.

Kuva: Studio Anri

Kirjastomme runsas kävijämäärä herättää minussa vieläkin ihmetystä ja ihastusta, vaikka olen jo pari vuotta täällä ollut. Missään aikaisemmassa työpaikassani opiskelijat eivät tällaisella innolla ole täyttäneet kirjaston työpisteitä, ryhmätyöhuoneita, lukupaikkoja ja kahvilaa päivä toisensa jälkeen. Helsingin Kaisa-talossa oli  samaa tunnelmaa, mutta sielläkään en nähnyt sitä iloisuutta, joka täällä on olennainen osa kirjaston ilmapiiriä.

Read Full Post »

Tutkimuksen avoimuus Jyväskylän yliopistossa vuonna 2015

Avoimuus Jyväskylän yliopiston julkaisutoiminnassa lisääntyi viime vuonna merkittävästi. Kaikki vuoden 2015 julkaisut on nyt kirjattu TUTKA-tutkimustietojärjestelmään, joten tutkimus- ja julkaisutoiminnan avoimuuden kehitystä voi verrata vuoden 2014 kokonaistilanteeseen.

Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistot käynnistivät vuoden 2015 heinäkuussa Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi -yhteishankkeen. Sen tavoitteena on luoda malli rinnakkaistallentamisen prosesseista ja keskitetyistä avoimen tieteen palveluista. Hankkeessa kehitetään myös malli, joka yhdistää yliopistojen tutkimustiedon raportoinnin ja tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallennuksen saumattomaksi kokonaisuudeksi.

Hanke tähtää konkreettisesti myös rinnakkaistallennuksen ja tutkimusjulkaisujen avoimuuden lisäämiseen. Hanke lähestyy puoliväliään, joten on aika tarkastella tämän tavoitteen edistymistä.

Read Full Post »

Eurooppalaisia linjauksia avoimen julkaisemisen tehostamiseksi

Viime vuodet ovat olleet erityisen kiihkeää aikaa avoimen tieteen ja avoimen julkaisemisen piirissä. Tähän on syynsä.

Keskeisin tieteellistä tutkimustoimintaa ja siihen liittyviä lainalaisuuksia ohjaava tekijä on rahoitus. Suurimmilla tutkimusrahoittajilla on valtaa ohjata tutkimustoimintaa ja sen käytäntöjä haluamaansa suuntaan.

Rahoittajien merkitys näkyy myös avoimen tieteen kehittymisessä. Vaikka avoimen julkaisemisen perusperiaatteiden luominen tapahtui jo 1990-luvulla ja ne saivat kirjallisen julistusmuotonsa Budapestin ja Berliinin julistusten muodossa vuosina 2002 ja 2003, on nopein kehitys tapahtunut Euroopassa vasta Euroopan komission julkaistua avoimen tieteen ja tiedejulkaisemisen periaatteensa heinäkuussa 2012.

Komission päätös teki tieteellisten julkaisujen avoimesta julkaisemisesta yleisperiaatteen Horisontti 2020 -ohjelmassa, joka koskee unionin tutkimus- ja innovaatiorahoitusta vuosina 2014–2020. Vuodesta 2014 lähtien kaikkien Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoituksella tuotettujen tutkimusjulkaisujen on oltava avoimesti saatavilla.

Read Full Post »

Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi -hankkeen esittely

Avoimella tieteellä tarkoitetaan pyrkimyksiä edistää avoimia toimintamalleja tieteellisessä tutkimuksessa. Tavoitteena avoimessa tieteessä on julkaista tutkimustulokset, tutkimusdata ja tutkimusmenetelmät siten, että kaikki halukkaat pääsevät tarkastelemaan ja käyttämään niitä. Avoimen tieteen käytäntöihin kuuluvat tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus (open access) ja tutkimusaineistojen avoin julkaiseminen. Myös avoimen lähdekoodin ja avoimien standardien hyödyntäminen kuuluvat avoimen tieteen käytäntöihin (1).

Julkaisujen avointa saatavuutta voidaan edistää kahdella rinnakkaisella tavalla. Avoimiin tieteellisiin lehtiin perustuvassa kultaisessa tiessä (Golden OA) julkaisujen avoimuus mahdollistetaan kustantajille maksettavilla kirjoittajamaksuilla. Toinen tapa on julkaisuarkistoihin ja tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallentamiseen perustuva vihreä tie (Green OA). Kumpikin tapa edistää avoimuutta hieman eri tavalla ja niiden keskinäinen paremmuus keskusteluttaa jatkuvasti. Kuitenkin kultainen ja vihreä tie pitäisi nähdä toisiaan täydentävinä ratkaisuina avoimuuden saavuttamiseen (2).

Read Full Post »

Open Access – tie tieteelliseen vaikuttavuuteen?

Open Accessin (OA) vaikutusta julkaisujen saamiin viittausmääriin on tutkittu 2000-luvun aikana, mutta tulokset eivät ole olleet yksiselitteisiä. Jos tarkastellaan vain julkaisujen viittausmääriä, OA -julkaisut näyttäisivät keräävät enemmän viittauksia. Osa asiaa tutkineista kuitenkin uskoo, että korkeampien viittausmäärien taustalla on muitakin tekijöitä kuin vain julkaisun vapaa saatavuus.

Perusajatuksena se, että OA lisää viittausmääriä, kuulostaa järkevältä. OA-julkaisut ovat useamman lukijan saatavissa, joten mahdollisten viittaajien määrä on suurempi. OA-julkaisujen viittausmäärien tutkiminen kytkeytyykin tutkimukseen, jossa tarkastellaan yleisemminkin julkaisun saatavuuden vaikutusta viittausmääriin (ks. esim. Lawrence, 2001).

Kun OA-julkaisemisen vaikutusta viittausmääriin tutkitaan, on otettava huomioon erilaiset OA-julkaisemisen muodot: OA-lehdet, rinnakkaistallennus ja auki ostetut artikkelit hybridijulkaisuissa.

Read Full Post »

Tutkija, ilmianna itsesi!

Kirjasto osallistuu Jyväskylän yliopiston tuloksellisuusraportointiin lisäämällä JYKDOK-tietokantaansa yliopistomme eri yksiköiden julkaisemat painetut sekä sähköiset julkaisut. JYKDOKista tiedot siirtyvät edelleen yliopiston tutkimustietorekisteri Tutkaan, eikä kirjoittajan tarvitse itse kirjata sinne tietoja julkaisustaan.

Varmista kokoomateoksissa olevien kirjoitustesi tietojen siirtyminen JYKDOKista Tutkaan

Kokoomateoksen julkaisusta vastaavan tulee kuitenkin varmistaa, että julkaisujen ja artikkelien tiedot päätyvät JYKDOK-tietokantaan, sillä vain näin ne siirtyvät Tutkaan.

Toimi näin:

• Jyväskylän yliopistossa julkaistaville teoksille tulee hakea kirjastosta ISBN-tunnus. Teoksen ilmestymisen jälkeen tulee siitä lähettää kirjastoon kaksi ISBN-tarkistuskappaletta.
• Teoksesta tulee käydä selvästi ilmi teoksen toimittajan ja kunkin kirjoittajan suhde Jyväskylän yliopistoon. Tämä voi olla mainittuna esimerkiksi teoksen yleisesittelyssä, kunkin kirjoituksen yhteydessä tai teoksessa voi olla erillinen kirjoittajaesittely.

Näin varmistetaan, että kirjoittaja tunnistetaan kirjastossa Jyväskylän yliopistossa työskenteleväksi tutkijaksi tai vaikkapa jatko-opiskelijaksi. Monet apurahalla työskentelevät, dosentit tai emeritukset/emeritat ovat keskeisesti mukana yliopistomme tutkimustoiminnassa, mutta eivät välttämättä työskentele yliopistomme tiloissa. Tällöin esimerkiksi yliopiston verkkosivujen henkilöhaku ei heitä löydä.

Read Full Post »