Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Tietue 2013 nro 2’ Category

Vuoden toisessa Tietueessa nostetaan kissa pöydälle niin tieteen julkisuuteen, e-aineistoihin kuin kansallisen kirjallisuuden digitointihaasteisiin liittyen. Aloitusjuttuna on uusiin haasteisiin suuntaavan johtajamme Kimmo Tuomisen ajatuksia herättävä kirjoitus.

Seuraava Tietue ilmestyy syksyllä. Lukuiloa ja rentouttavaa kesää!

Toimituskunta

Mainokset

Read Full Post »

Vastikään edesmennyt Britannian pitkäaikainen pääministeri Margaret Thatcher kertoi vuonna 1987, ettei yhteiskuntaa ole olemassa: on vain yksilöitä, miehiä ja naisia, sekä perheitä. Taitava poliitikko ei kaihda yksinkertaistuksia: yhteiskuntaa ei voi syödä, ihmisiä voi. Lause ”ihmissyöjä söi yhteiskunnan” ei ole mielekäs, mutta ”ihmissyöjä söi perheen” lienee rikosoikeudellisesti kelvollinen. Vuodenvaihteen tienoilla törmäsin pikku-uutiseen kapinoivista intialaisista plantaasityöntekijöistä, jotka olivat ensin mukiloineet teenviljelijän ja tämän vaimon kuoliaiksi ja sitten syöneet orjuuttajansa.

Vaikka kirjastoa ei voi syödä, asiakkaat kyllä voi, yksi kerrallaan. Kirjojen ja lehtienkin syöminen on mahdollista: lainaustiskillä on toistuvasti todennettu, että viattomalta näyttävien pikku puudelien lempiharrastus on kurssikirjojen raatelu.

(lisää…)

Read Full Post »

1660-luvulla perustettujen ensimmäisten tieteellisten lehtien tarkoituksena oli toimia tieteellisen keskustelun foorumina ja uusien tutkimustulosten jakelukanavana. Tieteen julkisuusperiaate koski ennen kaikkea tutkimustuloksia. Kriittinen keskustelu on edelleen tänä päivänä uuden tiedon ja tieteenalojen edistyvyyden edellytys. Paljon puhuttu digitaalinen aika on tuonut tieteen julkisuuteen myös uusia ulottuvuuksia, joita ei vielä muutama vuosikymmen sitten osattu mieltää tutkijan arkipäivään liittyviksi toiminnoiksi.

Tieteen julkisuuteen liittyvien muutosten taustalla ovat usein taloudelliset vaikuttimet, mutta yhtä lailla tiedon ja tutkimusaineistojen aikaisempaa parempaa saavutettavuutta on perusteltu kriittisen keskustelun edellytysten parantamisella, kun tutkimustulosten lisäksi myös tutkimusaineistot tulevat tutkijakunnan tarkasteltavaksi.

(lisää…)

Read Full Post »

”I’m not aiming to educate at all during this presentation”, väittää lääketieteenopiskelija Joshua Harding konferenssiesityksensä alussa, vaikka on selvästi valmis haastamaan monisatapäisen kustantajien ja kirjastojen edustajista koostuvan ammattilaisten joukon. Harding on paperiton opiskelija, joka hallinnoi kaikkea opiskeluunsa ja ammattitaitoonsa liittyvää iPadillään.

Kyllästyttyään kantamaan monikiloisia kirjapinoja, Harding alkoi ostaa ja ladata koneelleen e-kirjoja, pyöritellä omia muistiinpanojaan ristiin erilaisilla sovelluksilla. Hän löysi uusia tapoja seikkailla e-maailmassa ja oppi käyttämään hyväkseen sen suomia mahdollisuuksia omassa oppimisessaan.

(lisää…)

Read Full Post »

Huhtikuussa Tieteiden talolla pidetyssä seminaarissa pohdittiin, olisiko Suomessa mahdollista toteuttaa mittava kansallisen kirjallisuuden digitointi ja jakelu verkossa samalla tavoin kuin norjalaisessa Bokhylla-hankkeessa. Norjalaishankkeen ansiosta käytännössä koko norjankielinen (vanha ja uusi norja sekä saame) kirjallisuus vuoteen 2000 saakka on kaikkien saavutettavissa, kunhan käyttää aineistoja Norjassa ja omistaa norjalaisen kirjastokortin. Projekti käsittää myös käännöskirjallisuuden.

Digitoidut kirjat ovat luettavissa ainoastaan internet-yhteyden kautta, eikä tekijänoikeuksien alaisia teoksia voi ladata omalle koneelle tai tulostaa. Pääsy digitoituihin aineistoihin on rajattu norjalaiselle ip-alueelle.

(lisää…)

Read Full Post »