”Science is not finished until it is communicated”

LIBER 2015* -konferenssin antia

Lähes 500 osanottajaa 40 maasta kokoontui kesäkuun viimeisellä viikolla Lontooseen pohtimaan avoimen tieteen yliopistoyhteisöille tuomia haasteita. Tavoite oli selkeä:

Julkisin varoin tuotettu tieto tulee saada vapaasti koko maailman saataville. Tieteen perimmäinen tehtävä on luoda hyvinvointia.

Lisäksi iso osa tutkimuksesta tehdään julkisin varoin. Kuitenkin valtaosa tutkimuksesta julkaistaan edelleen maksumuurien takana. Tuloksiin pääsee vain murto-osa maailman varakkaimmasta väestöstä – kerättyyn dataan eivät juuri hekään. Uusin tieto ja valmiiksi kerätty data-aineisto jäävät piiloon. Tämä rakenne on saatava muuttumaan.

Avoimuuteen tähdätään nyt tosissaan. Euroopan komission Tutkimus- ja innovaatioyksikön johtaja Dr. Jean-Claude Burgelman korosti, että EU-maiden mahdollisuudet vaurastumiseen nojaavat nimenomaan avoimen tieteen tuomiin mahdollisuuksiin. Ajatuksena on, että parempi pääsy tietoon tuottaa innovaatioita, yritysideoita ja tukee tuotekehitystä.

Read Full Post »

Väitöskirjojen lähdeluetteloiden kertomaa -sarja. Osa 7: neljä bio- ja ympäristötieteiden väitöskirjaa

Parin vuoden takaisessa Väitöskirjojen lähdeluetteloiden kertomaa –sarjan osassa 5 (Tietue 12/4) tarkasteltiin 52 Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science –yliopistosarjassa ilmestyneen bio- ja ympäristötieteiden väitöskirjan lähdeluetteloita. Kaikki työt olivat alalle tyypillisiä ns. nippuväitöskirjoja vuosilta 2007-2012, ja työt jakautuivat neljään pääaineeseen:  vesistötieteet (WET), solu- ja molekyylibiologia (SMB), ekologia (EKO) sekä ympäristötiede ja -teknologia (YMP).

Tuolloin havaittiin, että solu- ja molekyylibiologeilla oli viittauksia ja kärkilehtiä työtä kohden yleensä enemmän kuin muissa pääaineissa. Viittaukset kohdistuivat lähes aina hyvätasoisissa lehdissä julkaistuihin artikkeleihin sekä viittauskertoimen että JUFO-luokituksen perusteella arvioituna. Viitatut lehdet olivat myös lähes aina luettavissa sähköisenä Jyväskylän yliopistossa.

Keskeisiä bio- ja ympäristötieteiden julkaisuja.

Read Full Post »

Väitöskirjojen lähdeluetteloiden kertomaa -sarja. Osa 6: Informaatioteknologian tiedekunnan väitöskirjat

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa on kaksi laitosta, tietojenkäsittelytieteen ja tietotekniikan laitos. Näistä kumpikin on hyvin monimuotoinen tutkimusaloiltaan, joten tiedekunta kokonaisuutena sisältää paljon erilaisia tutkimussuuntauksia. Monet tiedekunnan tutkimusaloista ovat myös poikkitieteellisiä, ja näin ollen tiedekunnan eri alojen tutkimus- ja julkaisukulttuureilla voi olla enemmän yhtäläisyyksiä muiden tieteenalojen tutkimus- ja julkaisukulttuureihin kuin toisiinsa.

Tässä artikkelissa tarkastelen sitä, kuinka tutkimusalojen erilaisuus näkyy informaatioteknologian tiedekunnan väitöskirjoissa käytetyissä lähteissä. Tarkastelun kohteena on kahdeksan vuonna 2013 ilmestynyttä väitöskirjaa, jotka on pyritty valitsemaan siten, että ne edustavat erityyppisiä tutkimusaloja. Useimmat näistä väitöskirjoista ovat artikkeliväitöskirjoja, mutta tarkastelen tässä vain niiden yhteenveto-osien lähdeluetteloita. Oletukseni on, että ne vastaavat tarpeeksi hyvin kaikkia väitöskirjaa varten tehdyssä tutkimuksessa käytettyjä lähteitä.

Read Full Post »

Ketkä ovat University Of jyvdskyld:n tutkijoita?

Osallistuin keväällä 2013 järjestettyyn bibliometriikka-seminaariin, jossa CSC:n Yrjö Leino avasi julkaisutoiminnan bibliometrisen tarkastelun problematiikkaa. Leinon tarkastelussa olivat erityisesti Thomson & Reutersin WOS- ja Elsevierin Scopus -tietokannat. Tutkimuksen arvioinnissa on osattava kiinnittää huomio niin kutsutun raakadatan heikkouksiin, joista merkittävimmät ovat tieteenalaluokittelun karkeus, tieteenalojen epäsymmetrinen asema, lehtien ja julkaisusarjojen valintaperusteet ja suomalaisten julkaisujen heikko näkyminen datassa.

Jyväskylän yliopiston nimen osuminen kohdalle näyttää tuottavan ongelmia sekä tutkijoille että kansainvälisille toimijoille.

Datassa on myös suoranaisia virheitä, joista tutkimuksen arvioinnin kannalta kiusallisimmat ja runsaasti käsityönä tehtävää korjaamista vaativat ovat affiliaatioiden ja tekijöiden nimiin kohdistuvat kirjoitusvirheet sekä viittaustietojen virheellisyydet.

Read Full Post »

Väitöskirjojen lähdeluetteloiden kertomaa -sarja. Osa 5: Bio- ja ympäristötieteiden väitöskirjat

Tietueen aikaisemmissa numeroissa on analysoitu kielitieteen (Tietue 4/2011), liikunta- ja terveystieteiden (Tietue 2012/1), historian ja etnologian sekä viestintätieteiden (Tietue 2012/3) väitöskirjojen lähdeluetteloita. Tällä kertaa esiintymisvuorossa ovat bio- ja ympäristötieteiden väitöskirjat viittaustietoineen.

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan viittauksia sekä lähdeaineistojen käytön että kirjaston tarjonnan kannalta; mihin viitataan ja onko meillä niitä lehtiä, joihin tutkijat viittaavat? Kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa on jo käsitelty lähdeanalyysin tarkoitusta tarkemmin.

Read Full Post »

Väitöskirjojen lähdeluetteloiden kertomaa -sarja. Osa 3: Historian ja etnologian väitöskirjat

Esillä oleva selvitys on tehty pääosin vuoden 2010 joulukuussa. Mukana olevat väitöskirjat ovat valmistuneet vuonna 2009 tai 2010 ja ilmestyneet humanistisen tiedekunnan Jyväskylä Studies in Humanities –sarjassa.

Vuosina 2009 ja 2010 valmistui Historian ja etnologian laitoksella yhteensä kahdeksan väitöskirjaa, joista selvityksessä on mukana seitsemän. Koska selvitys rajattiin yliopistosarjaan, SKS:n Bibliotheca Historica -sarjassa ilmestynyt väitöskirja ei ole mukana. Väitöskirjoista kolme on Suomen historian, kolme yleisen historian ja yksi etnologian alalta. Väitöskirjojen tiedot löytyvät väitöskirjahaulla.

Read Full Post »

Väitöskirjojen lähdeluetteloiden kertomaa -sarja. Osa 2: Liikunta- ja terveystieteen väitöskirjat

Opetus- ja kulttuuriministeriön KOTA-tilastojen (v.2000–2009) mukaan yli puolet liikuntatieteiden ja kaksi kolmasosaa terveystieteiden julkaisuista ovat kansainvälisiä vertaisarvioituja tiedelehtiartikkeleita. Sen perusteella on kiinnostavaa arvioida miten hyvin kirjaston lehtikokoelma palvelee tutkijoitaan. Tässä artikkelissa keskitytään tarkastelemaan Jyväskylän yliopiston kirjaston ulkomaisen aikakauslehtitarjonnan kattavuutta liikunta- ja terveystieteilijän kannalta.

Tutkimusaineisto

Tarkastelussa on mukana 31 väitöskirjan lähdeluettelot. Väitöskirjat on julkaistu Jyväskylän yliopiston sarjassa Studies in Sport, Physical Education and Health 2008–2010. Mukana ovat kaikki sarjan 2008 (n=5) ja 2009 (n=11) sekä lähes kaikki (n=15) 2010 julkaisut. Aineistossa on havaittavissa yliopiston yleisen trendin mukainen väitösten määrän kasvu viime vuosina.

Aineistossa on havaittavissa yleisen trendin mukainen väitösten määrän kasvu.

Read Full Post »

Väitöskirjojen lähdeluetteloiden kertomaa -sarja. Osa 1: Kielitieteen väitöskirjat

Väitöskirjojen lähdeanalyysi palvelee kahta keskeistä päämäärää. Se on työväline, jota hyödynnetään, kun tarkastellaan kirjaston ydintehtävien onnistumista. Tämän lisäksi lähdeanalyysi tarjoaa mahdollisuuden pohtia tieteellisen keskustelun rakenteita ja tieteenalojen julkaisukulttuureja ja niissä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia.

Myös humanistit suosivat  tieteellisten artikkeleiden julkaisua monografioiden ja kokoomateosartikkeleiden rinnalla

OKM:n ylläpitämä KOTA-tietokanta antaa varsin yksiselitteisen kuvan humanististen alojen julkaisukulttuurien muutoksesta. Yhteinen nimittäjä 2000-luvun aikana tapahtuneelle muutokselle on julkaisemistahdin tiivistyminen julkaisutoiminnan kaikilla osa-alueilla. Kotimaisilla foorumeilla tapahtuva julkaiseminen on kaksinkertaistunut vuosikymmenen alusta vuosikymmenen loppuun ja vastaavasti ulkomaisilla foorumeilla peräti nelinkertaistunut. KOTA –tietokannasta nouseva tärkeä huomio on, että myös humanistit suosivat yhä useammin tieteellisten artikkeleiden julkaisua monografioiden ja kokoomateosartikkeleiden rinnalla. Myös kansalliset tieteenalat tähtäävät kansainvälisille areenoille, sillä 2000-luvun lopulla humanistit julkaisevat artikkeleitaan yhtä paljon kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin tiedelehdissä.

Read Full Post »

E-tiedettä ja lähdeanalyysia

Kirjaston uudet tutkijapalvelut

Yliopistokirjastot käyvät vilkasta keskustelua toimintaympäristönsä muutoksesta. Muutospuheessa on korostunut vedenjakajana murros, joka erottaa nykyisen kirjastotyön entisestä. Murroksessa on nähty keskeisenä se, että kirjastojen vakiintuneet tavat toteuttaa palvelujaan vanhenevat nopeasti sekä nyt että tulevaisuudessa. Suomalaiset yliopistokirjastot eivät ole tässä erityisasemassa, vaan muutos on globaali.

Muutoskeskusteluun sisältyy pohdinta siitä, tehdäänkö kirjastossa niitä asioita, jotka tukevat asiakkaiden ja koko yliopistoyhteisön tarpeita. Tätä arviointia on tehnyt muun muassa Suomen yliopistokirjastojen neuvosto yliopistokirjastoverkoston osalta, mutta keskustelua ei voida irrottaa yliopistojen rakenteellisesta kehittämisestä, tutkimuksen laadun ja tehokkuuden arvioinnista eikä tutkimuksen infrastruktuuri -hankkeiden tarkastelusta.

Read Full Post »