Voiko kirjaston tietoasiantuntijasta tulla tiedeammattilainen?

Kirjastojen tutkijapalveluita koskevassa keskustelussa on ollut esillä hyviä käytänteitä, joilla kirjastoammattilaiset ovat löytäneet yhtymäkohtia tutkijoiden ja laajemminkin akateemisen yhteisön henkilökunnan työhön. Kirjastoilla alkaakin olla hyvä käsitys siitä, miten kumppanuutta tutkijoiden kanssa rakennetaan ja millaisia keinoja kirjaston asiantuntijat voivat tarjota tutkimustyön solmukohtien avaamiseen. Suomen yliopistokirjastojen neuvosto on myös koonnut strategiassaan vuosille 2013-2017 kehittämiskohteita, joilla suomalaisten yliopistokirjastojen tietopalveluja voitaisiin kehittää ja huomioida siten aikaisempaa paremmin tutkijoiden tarpeet. 

Read Full Post »

Tietoammattilainen uuden identiteetin kynnyksellä – Ajatuksia Nord I & D -kongressista

Kesäisessä Helsingissä pidetyssä Nord I & D -kongressissa pohdittiin tieteellisten kirjastojen tulevaisuutta tietoammattilaisten osaamisvaatimusten kannalta. Norjalaisen Heidi Kristin Olsenin luennon aiheena oli kirjastoammattilaisten rooli tutkimusryhmien kumppanina. Esitys pohjautui kokeiluun, jossa kirjastoammattilainen jalkautui kolmivuotisen tutkimusryhmän jäseneksi.  Tulokset osoittivat, että kirjastoammattilainen voi parhaimmillaan olla tiimipelaaja, liikkeelle paneva voima, mukavuusalueiden ylittäjä, tukija sekä luottamuksen rakentaja.

Kirjastoammattilainen voi tukea tutkimustyötä omalla asiantuntijuudellaan sen kaikissa vaiheissa, myös kirjoitus- ja julkaisuprosesseissa.

Olsen totesi, että ennen kuin tällainen yhteistoimintamalli voi vakiintua, kirjaston ajankäyttö ja muu resursointi on selvitettävä. Tässä ja muissakin esityksissä viitattiin Helsingin yliopiston kirjastossa toteutettuun solmutyöskentelyhankkeeseen, jonka aikana kehitettiin kirjastotyöntekijöiden ja tutkimusryhmien uudenlaista kumppanuustoimintaa.

Blazej Feretin (Lodzin teknillisen yliopiston kirjasto, Puola) ja Blane Dessyn (Kongressin kirjasto, Yhdysvallat) esitykset käsittelivät tieteellisten kirjastojen tulevaisuutta. Feret esitti tilastoja siitä, mitä kansainvälisissä tietoympäristöissä on vuosien aikana tapahtunut ja mitä ovat tämän päivän tiedonhakutavat. Miten kirjasto voi reagoida näihin:

Korkeakouluopiskelijoista 89 % aloittaa tiedonhaun hakukoneilla, vain 2% kirjaston sivustoista. Tiedonhakijoista 93 % on tyytyväisiä hakukoneiden tuloksiin, kun taas kirjastotietokantojen käyttäjistä tyytyväisiä on 84%.

Johtuvatko erot tyytyväisten määrissä hakujen todellisista laatueroista vai kirjastotietokantojen käyttäjien paremmista taidoista arvioida tuloksia?

Read Full Post »

Internet Librarian International 2011 – fyysistä ja digitaalista kirjastoa etsimässä

Internet Librarian International 2011  pidettiin lokakuun lopulla Lontoossa. Teemana oli New Normal lähitulevaisuuden kirjastoissa, mitä meidän tulisi tehdä ja osata? Esityksissä kerrottiin kirjaston markkinoinnista, verkkoviestinnästä ja opetuksesta – ylipäätään kirjastoista asiakkaiden ja netin välimaastossa. Minua kiinnostivat eniten puhujien näkemykset fyysisen kirjaston ja digitaalisten kirjastopalvelujen suhteesta; kuinka rakennetaan tulevaisuuden yliopistokirjastopalveluja?

Jyväskylän yliopiston pääkirjastossa kirjastorakennuksen käyttö on vilkasta. Opiskelijat tekevät ryhmätöitä, tapaavat toisiaan, kirjoittavat kirjallisia töitä, käyttävät internetiä sekä lukevat painettua ja digitaalista aineistoa. Aineiston käytön ja työskentelytilan lisäksi kirjastolla on siis paikkana myös suuri sosiaalinen merkitys.

Read Full Post »

Innovaatioita tietoalan tarpeisiin

Internet Librarian International –konferenssi lupaa alaotsikossaan innovaatioihin ja teknologiaan keskittyvän konferenssin tietoalan ammattilaisille. Lokakuussa Lontoossa järjestetty kolmastoista kokous tarjosikin runsaasti sekä teknologian että innovaatioiden käsittelyä. Ideoita, haasteita ja kysymyksiä löytyi niin yritysmaailman kuin kirjastonkin edustajille.

Kirjasto- ja tietoalan ammattilaisen haasteista puhuminen toistaa useasti itseään. On totta, että teknologia luo uusia mahdollisuuksia sekä hyvässä että pahassa. On myös totta, että internet on mullistanut sekä tulee mullistamaan tiedonhankintaa ja kirjastoalaa. Näiden asioiden toistaminen kertoo siitä, että sekä kehittyvä teknologia että tiedonhallinnan haasteet ovat moninaiset ja vaikuttavat informaatioalaan monin tavoin. Tietoammattilaiset ovat näiden haasteiden edessä samassa asemassa kuin heidän tietoa etsivänsä asiakkaansakin: mahdollisuuksien paljous hankaloittaa oleellisen löytämistä ja jokaisen klikkauksen takana vaanii kyyninen informaatioähky.

Read Full Post »