Liber 2016: Tieteellisen kirjaston tehtäväkenttä laajenee

Liber 2016 -konferenssissa tiedon ja tutkimuksen avoimuutta käsitelleissä esitelmissä korostui tieteellisten kirjastojen aktiivinen rooli ja tutkijayhteistyön kasvava merkitys.

Margo Bargheer ja Birgit Schmidt (Göttingen State and University Library) huomioivat esitelmässään, että avoimuuden paineen kohdistuessa tieteeseen usealta eri suunnalta kirjaston rooli on moninainen ja kirjasto on mukana tutkimuksen eri vaiheissa muutenkin kuin avoimen saatavuuden edistäjänä.

Kirjaston rooli onkin laajentunut virtuaalisen tutkimusinfrastruktuurin tukemisen ja rakentamisen suuntaan, sillä tutkijoille tarjotaan alustoja niin datan käsittelyyn, julkaisemiseen ja säilyttämiseen kuin julkaisujen tallentamiseen. Tutkimuksen avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja tarkkuutta voidaan tukea myös auttamalla tutkijaa luomaan tutkijatunnisteita ja sertifioimalla julkaisukanavia. Kirjastohenkilökunnalle tämä kehitys tuo uusia ammattitaitoon liittyviä haasteita.

Read Full Post »

Tutkimuksen avoimuus Jyväskylän yliopistossa vuonna 2015

Avoimuus Jyväskylän yliopiston julkaisutoiminnassa lisääntyi viime vuonna merkittävästi. Kaikki vuoden 2015 julkaisut on nyt kirjattu TUTKA-tutkimustietojärjestelmään, joten tutkimus- ja julkaisutoiminnan avoimuuden kehitystä voi verrata vuoden 2014 kokonaistilanteeseen.

Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistot käynnistivät vuoden 2015 heinäkuussa Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi -yhteishankkeen. Sen tavoitteena on luoda malli rinnakkaistallentamisen prosesseista ja keskitetyistä avoimen tieteen palveluista. Hankkeessa kehitetään myös malli, joka yhdistää yliopistojen tutkimustiedon raportoinnin ja tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallennuksen saumattomaksi kokonaisuudeksi.

Hanke tähtää konkreettisesti myös rinnakkaistallennuksen ja tutkimusjulkaisujen avoimuuden lisäämiseen. Hanke lähestyy puoliväliään, joten on aika tarkastella tämän tavoitteen edistymistä.

Read Full Post »

Eurooppalaisia linjauksia avoimen julkaisemisen tehostamiseksi

Viime vuodet ovat olleet erityisen kiihkeää aikaa avoimen tieteen ja avoimen julkaisemisen piirissä. Tähän on syynsä.

Keskeisin tieteellistä tutkimustoimintaa ja siihen liittyviä lainalaisuuksia ohjaava tekijä on rahoitus. Suurimmilla tutkimusrahoittajilla on valtaa ohjata tutkimustoimintaa ja sen käytäntöjä haluamaansa suuntaan.

Rahoittajien merkitys näkyy myös avoimen tieteen kehittymisessä. Vaikka avoimen julkaisemisen perusperiaatteiden luominen tapahtui jo 1990-luvulla ja ne saivat kirjallisen julistusmuotonsa Budapestin ja Berliinin julistusten muodossa vuosina 2002 ja 2003, on nopein kehitys tapahtunut Euroopassa vasta Euroopan komission julkaistua avoimen tieteen ja tiedejulkaisemisen periaatteensa heinäkuussa 2012.

Komission päätös teki tieteellisten julkaisujen avoimesta julkaisemisesta yleisperiaatteen Horisontti 2020 -ohjelmassa, joka koskee unionin tutkimus- ja innovaatiorahoitusta vuosina 2014–2020. Vuodesta 2014 lähtien kaikkien Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoituksella tuotettujen tutkimusjulkaisujen on oltava avoimesti saatavilla.

Read Full Post »

”Science is not finished until it is communicated”

LIBER 2015* -konferenssin antia

Lähes 500 osanottajaa 40 maasta kokoontui kesäkuun viimeisellä viikolla Lontooseen pohtimaan avoimen tieteen yliopistoyhteisöille tuomia haasteita. Tavoite oli selkeä:

Julkisin varoin tuotettu tieto tulee saada vapaasti koko maailman saataville. Tieteen perimmäinen tehtävä on luoda hyvinvointia.

Lisäksi iso osa tutkimuksesta tehdään julkisin varoin. Kuitenkin valtaosa tutkimuksesta julkaistaan edelleen maksumuurien takana. Tuloksiin pääsee vain murto-osa maailman varakkaimmasta väestöstä – kerättyyn dataan eivät juuri hekään. Uusin tieto ja valmiiksi kerätty data-aineisto jäävät piiloon. Tämä rakenne on saatava muuttumaan.

Avoimuuteen tähdätään nyt tosissaan. Euroopan komission Tutkimus- ja innovaatioyksikön johtaja Dr. Jean-Claude Burgelman korosti, että EU-maiden mahdollisuudet vaurastumiseen nojaavat nimenomaan avoimen tieteen tuomiin mahdollisuuksiin. Ajatuksena on, että parempi pääsy tietoon tuottaa innovaatioita, yritysideoita ja tukee tuotekehitystä.

Read Full Post »

Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi -hankkeen esittely

Avoimella tieteellä tarkoitetaan pyrkimyksiä edistää avoimia toimintamalleja tieteellisessä tutkimuksessa. Tavoitteena avoimessa tieteessä on julkaista tutkimustulokset, tutkimusdata ja tutkimusmenetelmät siten, että kaikki halukkaat pääsevät tarkastelemaan ja käyttämään niitä. Avoimen tieteen käytäntöihin kuuluvat tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus (open access) ja tutkimusaineistojen avoin julkaiseminen. Myös avoimen lähdekoodin ja avoimien standardien hyödyntäminen kuuluvat avoimen tieteen käytäntöihin (1).

Julkaisujen avointa saatavuutta voidaan edistää kahdella rinnakkaisella tavalla. Avoimiin tieteellisiin lehtiin perustuvassa kultaisessa tiessä (Golden OA) julkaisujen avoimuus mahdollistetaan kustantajille maksettavilla kirjoittajamaksuilla. Toinen tapa on julkaisuarkistoihin ja tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallentamiseen perustuva vihreä tie (Green OA). Kumpikin tapa edistää avoimuutta hieman eri tavalla ja niiden keskinäinen paremmuus keskusteluttaa jatkuvasti. Kuitenkin kultainen ja vihreä tie pitäisi nähdä toisiaan täydentävinä ratkaisuina avoimuuden saavuttamiseen (2).

Read Full Post »

Open Access – tie tieteelliseen vaikuttavuuteen?

Open Accessin (OA) vaikutusta julkaisujen saamiin viittausmääriin on tutkittu 2000-luvun aikana, mutta tulokset eivät ole olleet yksiselitteisiä. Jos tarkastellaan vain julkaisujen viittausmääriä, OA -julkaisut näyttäisivät keräävät enemmän viittauksia. Osa asiaa tutkineista kuitenkin uskoo, että korkeampien viittausmäärien taustalla on muitakin tekijöitä kuin vain julkaisun vapaa saatavuus.

Perusajatuksena se, että OA lisää viittausmääriä, kuulostaa järkevältä. OA-julkaisut ovat useamman lukijan saatavissa, joten mahdollisten viittaajien määrä on suurempi. OA-julkaisujen viittausmäärien tutkiminen kytkeytyykin tutkimukseen, jossa tarkastellaan yleisemminkin julkaisun saatavuuden vaikutusta viittausmääriin (ks. esim. Lawrence, 2001).

Kun OA-julkaisemisen vaikutusta viittausmääriin tutkitaan, on otettava huomioon erilaiset OA-julkaisemisen muodot: OA-lehdet, rinnakkaistallennus ja auki ostetut artikkelit hybridijulkaisuissa.

Read Full Post »

Historialliset kartat ja JYX-julkaisuarkisto

Jyväskylän ylipiston digitaalisen JYX-julkaisuarkiston ehdottomasti käytetyin osio on historiallisten karttojen kokoelma. Vuonna 2014 karttoja selailtiin yli puoli miljoonaa kertaa. Tämä ei sinänsä tule yllätyksenä: jos nimittäin etsit tietyltä alueelta karttaa ja useita tiedostoja on tarjolla, tulet helposti klikanneeksi monta kymmentä kertaa eri tiedostoja auki. Toki itse kartoissakin on paljon mielenkiintoista tutkittavaa ja etsittävä tieto on usein jollain tapaa henkilökohtaista, jolloin kartat kerta kaikkiaan vievät mennessään.

vanhakartta.fi

Sivusto www.vanhakartta.fi on nimetty Suomen johtavan vanhojen karttojen asiantuntijan Heikki Rantatuvan mukaan. Rantatupa on Jyväskylän yliopiston historian laitoksen emeritus, joka julkaisee edelleen tutkimustensa pohjalta mm. näyttäviä karttakirjoja sekä toimii alan asiantuntijana.

Read Full Post »

JyX-julkaisuarkisto ja Ranking Web of Repositories

Jyväskylän yliopiston digitaalinen julkaisuarkisto JyX on nyt saavuttanut nuorekkaan viisivuotiaan iän. Arkistoon on tämän, vielä suhteellisen lyhyen taipaleen aikana talletettu yli 30 000 digitaalista objektia, joista osa sisältää useampia tiedostoja.

JyX markkinoi yliopistoa myös maan rajojen ulkopuolella.

JyXistä on muodostunut yksi yliopistomme käytetyimpiä palveluja. Vuoden 2012 tilastot osoittavat yli 1,5 miljoonaa tiedostolatausta. JyXin käyttäjät tulevat ympäri maailmaa eli kyseessä on todellakin paljon käytetty kansainvälinen palvelu, joka omalta osaltaan markkinoi yliopistoamme myös maan rajojen ulkopuolella.

Read Full Post »