Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘Kirjastolaiset’

Kirjastojen tutkijapalveluita koskevassa keskustelussa on ollut esillä hyviä käytänteitä, joilla kirjastoammattilaiset ovat löytäneet yhtymäkohtia tutkijoiden ja laajemminkin akateemisen yhteisön henkilökunnan työhön. Kirjastoilla alkaakin olla hyvä käsitys siitä, miten kumppanuutta tutkijoiden kanssa rakennetaan ja millaisia keinoja kirjaston asiantuntijat voivat tarjota tutkimustyön solmukohtien avaamiseen. Suomen yliopistokirjastojen neuvosto on myös koonnut strategiassaan vuosille 2013-2017 kehittämiskohteita, joilla suomalaisten yliopistokirjastojen tietopalveluja voitaisiin kehittää ja huomioida siten aikaisempaa paremmin tutkijoiden tarpeet. 

(lisää…)

Mainokset

Read Full Post »

Kesäisessä Helsingissä pidetyssä Nord I & D -kongressissa pohdittiin tieteellisten kirjastojen tulevaisuutta tietoammattilaisten osaamisvaatimusten kannalta. Norjalaisen Heidi Kristin Olsenin luennon aiheena oli kirjastoammattilaisten rooli tutkimusryhmien kumppanina. Esitys pohjautui kokeiluun, jossa kirjastoammattilainen jalkautui kolmivuotisen tutkimusryhmän jäseneksi.  Tulokset osoittivat, että kirjastoammattilainen voi parhaimmillaan olla tiimipelaaja, liikkeelle paneva voima, mukavuusalueiden ylittäjä, tukija sekä luottamuksen rakentaja.

Kirjastoammattilainen voi tukea tutkimustyötä omalla asiantuntijuudellaan sen kaikissa vaiheissa, myös kirjoitus- ja julkaisuprosesseissa.

Olsen totesi, että ennen kuin tällainen yhteistoimintamalli voi vakiintua, kirjaston ajankäyttö ja muu resursointi on selvitettävä. Tässä ja muissakin esityksissä viitattiin Helsingin yliopiston kirjastossa toteutettuun solmutyöskentelyhankkeeseen, jonka aikana kehitettiin kirjastotyöntekijöiden ja tutkimusryhmien uudenlaista kumppanuustoimintaa.

Blazej Feretin (Lodzin teknillisen yliopiston kirjasto, Puola) ja Blane Dessyn (Kongressin kirjasto, Yhdysvallat) esitykset käsittelivät tieteellisten kirjastojen tulevaisuutta. Feret esitti tilastoja siitä, mitä kansainvälisissä tietoympäristöissä on vuosien aikana tapahtunut ja mitä ovat tämän päivän tiedonhakutavat. Miten kirjasto voi reagoida näihin:

Korkeakouluopiskelijoista 89 % aloittaa tiedonhaun hakukoneilla, vain 2% kirjaston sivustoista. Tiedonhakijoista 93 % on tyytyväisiä hakukoneiden tuloksiin, kun taas kirjastotietokantojen käyttäjistä tyytyväisiä on 84%.

Johtuvatko erot tyytyväisten määrissä hakujen todellisista laatueroista vai kirjastotietokantojen käyttäjien paremmista taidoista arvioida tuloksia?

(lisää…)

Read Full Post »

Huhtikuussa tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun siirryin tutkijan uraltani töihin kirjaston julkaisuyksikköön. Työhöni kuuluvat muun muassa yliopiston pääjulkaisusarjoissa ilmestyvien tutkimusten julkaisutoimittajan tehtävät sekä kirjaston viestintätehtäviä.

Uuden työni myötä oman väitöskirjan kirjoittamisesta tuli päätoimen sijaan ilta- ja viikonlopputyötä. Lisäksi vakituinen työsuhde merkitsi määräaikaisuudesta tai apurahakaudesta toiseen siirtyneelle uran käännekohtaa.

Yliopiston pääkirjasto ei ollut se paikka, johon olisin ensimmäisenä arvannut päätyväni. Rehellisesti sanoen olin ollut kohtalaisen laiska pääkirjaston palveluiden käyttäjä. Viestinnän opiskelijalle ja vielä jatko-opiskelijallekin Tourulan kampuskirjaston asiantunteva opastus, erinomainen käsikirjasto ja kirjaston kattavat verkkopalvelut olivat riittäneet.

Seminaarinmäki oli lähinnä eksoottinen ekskursiokohde.

Tunsin kirjastoni hävettävän huonosti siirtyessäni sen asiakkaasta työntekijäksi. Viimeisen vuoden aikana olenkin joutunut monta kertaa kohtaamaan oman tietämättömyyteni kirjastomaailman taustalla pyörivistä järjestelmistä ja kirjastoalan moninaisista tehtävänkuvista. Pelastukseni ovat olleet työtoverini, rautaiset kirjastoammattilaiset, jotka ovat avanneet silmäni kirjastomaailman kiehtovuudelle. (lisää…)

Read Full Post »