Voiko tieteellisen tiedon jakaminen viedä vankilaan?

Vuonna 2011 kolumbialainen biologian opiskelija Diego Gomez Hoyos törmäsi erään Facebook-ryhmän kautta mielenkiintoiseen, vuonna 2006 National University of Colombiassa valmistuneeseen herpetologian alan pro gradu -tutkielmaan. Gomez luki gradun, innostui ja koki tutkielman niin hyödylliseksi harvinaisten sammakkoeläinten tunnistuksessa, että jakoi sen internetissä tuolloin vielä täysin maksuttoman Scribd-palvelun kautta.

Tutkielman tekijä, niin ikään kolumbialainen herpetologi, teki kuitenkin tutkielmansa luvattomasta jakamisesta rikosilmoituksen. Kolumbian varsin tiukkojen tekijänoikeussäädösten nojalla Diego Gomezia uhkaa nyt pahimmillaan kahdeksan vuoden vankeusrangaistus. Tutkielman tekijän kanssa on käyty pitkiä neuvotteluja asian sopimiseksi ilman oikeusistuinta – turhaan. Diego Gomezin oikeudenkäynti alkoi kesäkuun lopussa vuonna 2015.

Read Full Post »

Pimeä aine – internetin piilevä potentiaali

Dark matter, pimeä aine, on aine, jota ei voi havaita suoraan, se ei heijasta valoa eikä sitä voi nähdä. Sen vaikutus tavalliseen aineeseen on havaittavissa vain heikon vuorovaikutuksen kautta. Pimeän aineen uskotaan muodostavan suuren osan, noin 90 %, maailmankaikkeuden massasta. Yhdysvaltojen arvovaltaisen ja maailman suurimman museokeskittymän Smithsonianin verkkostrategisti Michael Edsonin mukaan internet on nykyään täynnä pimeään aineeseen verrattavaa sisältöä. Edsonin mukaan siis vain murto-osa internetin sisällöstä on meidän tiedossamme ja meille näkyvää.

Andromedan galaksi. Kuva: NASA/JPL-Caltech

Read Full Post »

Digimerestä arkistoon

Arkistosta tulee mieleen pitkät mappirivit tai niin kuin meillä, arkistoivana vapaakappalekirjastona, tuhannet hyllymetrit kirjallisuutta, lehtiä ja muita kotimaisia painotuotteita.

Digitaaliset materiaalit antavatkin jo eri tavalla aiheen pohtia, miten niitä tulisi arkistoida. Joskus herää epäilys, arkistoiko niitä kukaan ja onko sellainen edes mahdollista. Verkkoaineistot ja televisio-ohjelmat ovat osa kulttuuriperintöämme siinä missä perinteisemmätkin julkaisumuodot.

Kulttuuriaineistolaki vuodelta 2008 edellyttää kotimaisen digitaalisen aineiston tallentamisen. Näin on syntynyt uusi arkistoryhmä: elektroniset vapaakappaleet. Ne ovat joko avoimesti verkossa julkaistua suomalaista aineistoa tai niiden julkaisija on luovuttanut ne Kansalliskirjastolle pysyvästi säilytettäväksi.

Verkko ja telkkari

Radio- ja televisioarkisto (RTVA)

Suomessa Kansalliskirjasto on haravoinut kotimaista verkkoa arkistointimielessä ensimmäisten joukossa maailmassa. Kansalliskirjasto tekee verkossa laajat vuosittaiset automaattiset ja kohdennetut keräykset.

Digitaaliset TV- ja radio-ohjelmat ovat olleet puolestaan Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimesta arkistoitavana vuodesta 2009. Tämä kaikki materiaali on tutkittavissa vapaakappalekirjastojen arkistotyöasemilla aivan kuten painotuotteetkin löytyvät hyllyistämme.

Read Full Post »

Neurologista nihilismiä vai latistumista tekoälyksi?

Joskus vuosia sitten jaksoin keskittyä vaikkapa Tolstoin Anna Kareninan kaltaisiin tiiliskiviin ja lukea sellaisen melkein yhdeltä istumalta. Nykyisin kuitenkin jo pelkkä kirjan paksuus meinaa tympäistä. Tähän olen löytänyt muutamia selityksiä, joissa kaikissa on jotain perää.

Read Full Post »