Väitöskirjojen lähdeluetteloiden kertomaa -sarja. Osa 7: neljä bio- ja ympäristötieteiden väitöskirjaa

Parin vuoden takaisessa Väitöskirjojen lähdeluetteloiden kertomaa –sarjan osassa 5 (Tietue 12/4) tarkasteltiin 52 Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science –yliopistosarjassa ilmestyneen bio- ja ympäristötieteiden väitöskirjan lähdeluetteloita. Kaikki työt olivat alalle tyypillisiä ns. nippuväitöskirjoja vuosilta 2007-2012, ja työt jakautuivat neljään pääaineeseen:  vesistötieteet (WET), solu- ja molekyylibiologia (SMB), ekologia (EKO) sekä ympäristötiede ja -teknologia (YMP).

Tuolloin havaittiin, että solu- ja molekyylibiologeilla oli viittauksia ja kärkilehtiä työtä kohden yleensä enemmän kuin muissa pääaineissa. Viittaukset kohdistuivat lähes aina hyvätasoisissa lehdissä julkaistuihin artikkeleihin sekä viittauskertoimen että JUFO-luokituksen perusteella arvioituna. Viitatut lehdet olivat myös lähes aina luettavissa sähköisenä Jyväskylän yliopistossa.

Keskeisiä bio- ja ympäristötieteiden julkaisuja.

Read Full Post »

Väitöskirjojen lähdeluetteloiden kertomaa -sarja. Osa 6: Informaatioteknologian tiedekunnan väitöskirjat

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa on kaksi laitosta, tietojenkäsittelytieteen ja tietotekniikan laitos. Näistä kumpikin on hyvin monimuotoinen tutkimusaloiltaan, joten tiedekunta kokonaisuutena sisältää paljon erilaisia tutkimussuuntauksia. Monet tiedekunnan tutkimusaloista ovat myös poikkitieteellisiä, ja näin ollen tiedekunnan eri alojen tutkimus- ja julkaisukulttuureilla voi olla enemmän yhtäläisyyksiä muiden tieteenalojen tutkimus- ja julkaisukulttuureihin kuin toisiinsa.

Tässä artikkelissa tarkastelen sitä, kuinka tutkimusalojen erilaisuus näkyy informaatioteknologian tiedekunnan väitöskirjoissa käytetyissä lähteissä. Tarkastelun kohteena on kahdeksan vuonna 2013 ilmestynyttä väitöskirjaa, jotka on pyritty valitsemaan siten, että ne edustavat erityyppisiä tutkimusaloja. Useimmat näistä väitöskirjoista ovat artikkeliväitöskirjoja, mutta tarkastelen tässä vain niiden yhteenveto-osien lähdeluetteloita. Oletukseni on, että ne vastaavat tarpeeksi hyvin kaikkia väitöskirjaa varten tehdyssä tutkimuksessa käytettyjä lähteitä.

Read Full Post »

Väitöskirjojen lähdeluetteloiden kertomaa -sarja. Osa 5: Bio- ja ympäristötieteiden väitöskirjat

Tietueen aikaisemmissa numeroissa on analysoitu kielitieteen (Tietue 4/2011), liikunta- ja terveystieteiden (Tietue 2012/1), historian ja etnologian sekä viestintätieteiden (Tietue 2012/3) väitöskirjojen lähdeluetteloita. Tällä kertaa esiintymisvuorossa ovat bio- ja ympäristötieteiden väitöskirjat viittaustietoineen.

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan viittauksia sekä lähdeaineistojen käytön että kirjaston tarjonnan kannalta; mihin viitataan ja onko meillä niitä lehtiä, joihin tutkijat viittaavat? Kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa on jo käsitelty lähdeanalyysin tarkoitusta tarkemmin.

Read Full Post »

Väitöskirjojen lähdeluetteloiden kertomaa -sarja. Osa 3: Historian ja etnologian väitöskirjat

Esillä oleva selvitys on tehty pääosin vuoden 2010 joulukuussa. Mukana olevat väitöskirjat ovat valmistuneet vuonna 2009 tai 2010 ja ilmestyneet humanistisen tiedekunnan Jyväskylä Studies in Humanities –sarjassa.

Vuosina 2009 ja 2010 valmistui Historian ja etnologian laitoksella yhteensä kahdeksan väitöskirjaa, joista selvityksessä on mukana seitsemän. Koska selvitys rajattiin yliopistosarjaan, SKS:n Bibliotheca Historica -sarjassa ilmestynyt väitöskirja ei ole mukana. Väitöskirjoista kolme on Suomen historian, kolme yleisen historian ja yksi etnologian alalta. Väitöskirjojen tiedot löytyvät väitöskirjahaulla.

Read Full Post »

Väitöskirjojen lähdeluetteloiden kertomaa –sarja. Osa 4: Viestintätieteen väitöskirjat.

Tarkasteluni kohteena ovat neljän vuosina 2009 – 2010 Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksella julkaistun väitöskirjan viittaukset ja lähdeluettelot. Väitöskirjat on julkaistu Studies in Humanities -sarjassa. Väitöskirjojen määrä oppiaineittain käy ilmi seuraavasta taulukosta:

JYn viestintätieteen väitöskirjat v. 2009-2010.

Read Full Post »

Väitöskirjojen lähdeluetteloiden kertomaa -sarja. Osa 2: Liikunta- ja terveystieteen väitöskirjat

Opetus- ja kulttuuriministeriön KOTA-tilastojen (v.2000–2009) mukaan yli puolet liikuntatieteiden ja kaksi kolmasosaa terveystieteiden julkaisuista ovat kansainvälisiä vertaisarvioituja tiedelehtiartikkeleita. Sen perusteella on kiinnostavaa arvioida miten hyvin kirjaston lehtikokoelma palvelee tutkijoitaan. Tässä artikkelissa keskitytään tarkastelemaan Jyväskylän yliopiston kirjaston ulkomaisen aikakauslehtitarjonnan kattavuutta liikunta- ja terveystieteilijän kannalta.

Tutkimusaineisto

Tarkastelussa on mukana 31 väitöskirjan lähdeluettelot. Väitöskirjat on julkaistu Jyväskylän yliopiston sarjassa Studies in Sport, Physical Education and Health 2008–2010. Mukana ovat kaikki sarjan 2008 (n=5) ja 2009 (n=11) sekä lähes kaikki (n=15) 2010 julkaisut. Aineistossa on havaittavissa yliopiston yleisen trendin mukainen väitösten määrän kasvu viime vuosina.

Aineistossa on havaittavissa yleisen trendin mukainen väitösten määrän kasvu.

Read Full Post »

Väitöskirjojen lähdeluetteloiden kertomaa -sarja. Osa 1: Kielitieteen väitöskirjat

Väitöskirjojen lähdeanalyysi palvelee kahta keskeistä päämäärää. Se on työväline, jota hyödynnetään, kun tarkastellaan kirjaston ydintehtävien onnistumista. Tämän lisäksi lähdeanalyysi tarjoaa mahdollisuuden pohtia tieteellisen keskustelun rakenteita ja tieteenalojen julkaisukulttuureja ja niissä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia.

Myös humanistit suosivat  tieteellisten artikkeleiden julkaisua monografioiden ja kokoomateosartikkeleiden rinnalla

OKM:n ylläpitämä KOTA-tietokanta antaa varsin yksiselitteisen kuvan humanististen alojen julkaisukulttuurien muutoksesta. Yhteinen nimittäjä 2000-luvun aikana tapahtuneelle muutokselle on julkaisemistahdin tiivistyminen julkaisutoiminnan kaikilla osa-alueilla. Kotimaisilla foorumeilla tapahtuva julkaiseminen on kaksinkertaistunut vuosikymmenen alusta vuosikymmenen loppuun ja vastaavasti ulkomaisilla foorumeilla peräti nelinkertaistunut. KOTA –tietokannasta nouseva tärkeä huomio on, että myös humanistit suosivat yhä useammin tieteellisten artikkeleiden julkaisua monografioiden ja kokoomateosartikkeleiden rinnalla. Myös kansalliset tieteenalat tähtäävät kansainvälisille areenoille, sillä 2000-luvun lopulla humanistit julkaisevat artikkeleitaan yhtä paljon kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin tiedelehdissä.

Read Full Post »