Mikä on Avoimen tiedon keskus?

Jyväskylän yliopiston kirjasto ja tiedemuseo yhdistyvät pian Avoimen tiedon keskukseksi (Open Science Centre). Perinteisten toimintojensa rinnalla keskus edistää tiedon avoimuutta ja rakentaa sitä tukevaa toimintaympäristöä. Paljon on jo tekeillä, mutta visiomme ulottuu jo nyt vuosikymmenen päähän.

Tutkijoiden julkaisuista mahdollisimman moni sijoitetaan julkaisuarkistoon vapaasti kaikkien kansalaisten käytettäväksi.

Kirjasto ja museo tarjoavat jatkossa samat asiantuntijapalvelut kuin ennenkin niitä edelleen kehittäen. Avoimen tiedon roolia kasvatetaan nopeassa tahdissa. Jo nyt yliopiston tutkijoiden julkaisut kirjataan tutkimustietokantaan ja mahdollisimman moni niistä sijoitetaan julkaisuarkistoon vapaasti kaikkien kansalaisten käytettäväksi.

Ensi vuonna otetaan käyttöön järjestelmät tutkimusdatan ja hieman myöhemmin avoimien opetusaineistojen tallentamiseen. Yliopistolaiset koulututetaan avoimen tiedon ja tieteen kulttuuriin heti perusopintojen alusta alkaen.

Read Full Post »

Liber 2016: Tieteellisen kirjaston tehtäväkenttä laajenee

Liber 2016 -konferenssissa tiedon ja tutkimuksen avoimuutta käsitelleissä esitelmissä korostui tieteellisten kirjastojen aktiivinen rooli ja tutkijayhteistyön kasvava merkitys.

Margo Bargheer ja Birgit Schmidt (Göttingen State and University Library) huomioivat esitelmässään, että avoimuuden paineen kohdistuessa tieteeseen usealta eri suunnalta kirjaston rooli on moninainen ja kirjasto on mukana tutkimuksen eri vaiheissa muutenkin kuin avoimen saatavuuden edistäjänä.

Kirjaston rooli onkin laajentunut virtuaalisen tutkimusinfrastruktuurin tukemisen ja rakentamisen suuntaan, sillä tutkijoille tarjotaan alustoja niin datan käsittelyyn, julkaisemiseen ja säilyttämiseen kuin julkaisujen tallentamiseen. Tutkimuksen avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja tarkkuutta voidaan tukea myös auttamalla tutkijaa luomaan tutkijatunnisteita ja sertifioimalla julkaisukanavia. Kirjastohenkilökunnalle tämä kehitys tuo uusia ammattitaitoon liittyviä haasteita.

Read Full Post »

Jyväskylän kirjastot jalkautuivat lukioihin

Tiedonhaun taidot osaksi lukiolaisten arkea

Jyväskylän seudun kirjastojen yhteistyöryhmä, jossa ovat mukana yliopiston, ammattikorkeakoulun, kaupungin ja koulutuskuntayhtymän ammattiopiston kirjastot, on toiminnallaan edistänyt alueen kirjastojen tiivistä yhteistyötä jo vuodesta 2003 alkaen. Yhteistyön avulla kirjastot ovat jakaneet osaamistaan, kehittäneet palvelujaan, tukeneet kaupunkilaisten informaatiolukutaitoa, tehneet toimintaansa näkyväksi sekä järjestäneet kirjastojen henkilökunnalle yhteistä koulutusta ja työkiertoa. Kirjastojen yhteinen toiminta on ollut kansallisellakin tasolla arvioituna erittäin aktiivista.

 

 

Yksi näistä vuosien aikana toteutuneista yhteistyön tuloksista on vuonna 2011 valmistunut Jyväskylän kirjastojen tietopalvelustrategian uudistus Tule, tule hyvä tieto -hanke, joka on Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin laatima opetuspalvelujensuunnitelma informaatiolukutaidon edistämiseksi.

Read Full Post »

Puhkeavia kukkia ja takahuone kunnossa

Hyvä asiakaspalvelu rakentuu yllättävänkin pienistä asioista

– Olemme ylistämällä alistettuja, totesi Oulun kirjastotoimen apulaisjohtaja Maija Saraste Jyväskylän kirjastojen marraskuisessa koulutuspäivässä ja osui sanoillaan kirjastojen ongelman ytimeen.

Kirjastot saavat lähes poikkeuksetta palautetta kerätessään ylisanoja ja hehkutusta, mutta kukaan ei kiellä sitä, että kehitettävääkin löytyy.

– Jos palvelumme on niin hyvää, miksi asiakaspalveluvuorot eivät kuitenkaan ole se kaikkein suosituin työtehtävä? Entä jos alkaisimme ajatella, että asiakkaiden tyytyväisyys ei riitä, vaan heidän tulisi olla vaikuttuneita? Saraste kysyi yleisöltään.

Jotain olennaista kertoo myös Oulussa saatu palaute, jossa todettiin, että ”palvelu oli hyvää, kunhan sitä sai”. Hyvä palvelu rakentuu pienistä asioista, kuten siitä, että asiakas huomioidaan heti ja häntä tervehditään. Tervehtiminen antaa viestin siitä, että tuossa on ihminen, jolta voi tarvittaessa kysyä.

Read Full Post »

Tarpeiden, palvelujen ja tilojen muutoksia

Jyväskylän kirjastojen yhteistyö näkyi tänäkin vuonna yhteisen koulutuspäivän merkeissä. Marraskuussa kirjastolaiset kokoontuivat pohtimaan teemaa Asiakkaat ja kirjastoammattilaiset muuttuvassa kirjastotilassa.

Tulevaisuuden kirjasto on sekä uusia tiloja, mutta myös uusia palvelumuotoja, joilla vastataan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Koulutuspäivän keskeiset kysymykset liittyivätkin siihen, tunteeko kirjasto asiakkaidensa tarpeet ja voiko niitä ennakoida?

Read Full Post »

Erasmus Staff Training week, 18. – 22.5.2015, Granadan yliopisto

Un pueblo puede encerrar miles de tesoros
(Yksi kaupunki voi sulkea sisäänsä tuhansia aarteita)

Toukokuussa tutustuin Erasmus-vaihdossa Granadan yliopistoon ja sen kirjastoihin Etelä-Espanjassa. Universidad de Granada (UGR) perustettiin paavin bullalla vuonna 1531 arabiyliopiston paikalle. Niin paavillista kuin olikin voitiin toisen uskontokunnan rakentamat maalliset rakennukset hyväksyä. Arabiperintö on edelleen nähtävissä myös vanhimmissa yliopiston tiloissa.

UGR on Espanjan suurimpia yliopistoja. Siinä on

• 22 tiedekuntaa,
• viisi korkeakoulua,
• 65 000 opiskelijaa (joista 8 000 ulkomaalaisia) sekä
• 7000 henkilökuntaan kuuluvaa.

UGR:n kirjastoon kuuluu Hospital Realin lisäksi yli 20 tiedekunta- ja korkeakoulukirjastoa.

Read Full Post »

An international student as a library user – a short review

International students in academic libraries are a subject that has generated some interest in library science. As a part of my TACE coursework, I studied a few of the more recent articles (last ten years or so) on the subject. In this article, adapted from my coursework, I try to present some of the main points from these studies.

Libraries survey international students, both to find out problem areas in their information literacy skills and to find out what kind of services international students are hoping to receive from libraries. A good example of this type of survey is the one conducted by Pamela Jackson in the San Jose State University (Jackson, 2005).

Jackson found out that international students are used to modern information technology and are reasonably computer savvy. This means that if international students have trouble using library services to their full extent, the cause of this is something else than simple lack of technological skills. Jackson found out that certain Western library concepts, such as interlibrary loan and librarian reference-by-appointment, were new to the international students answering the survey. This could be solved with better communication by the library. In fact, the surveyed students themselves ask for more extensive introduction and orientation to the library services and policies.

Read Full Post »

Luomuliikuntaa kirjastossa

Istumisen terveyshaitat ovat nousseet puheenaiheeksi viime vuosina. ”Istuminen tappaa” on tunnettu slogan, joka herättelee meitä huomaamaan kuinka paljon elämästämme vietämme istuma-asennossa tai ylipäänsä paikallaan. Vaikka kuntoilu on suosittu harrastus, samaan aikaan normaaliin arkeen sisältyvä liikkuminen on vähentynyt. Myös julkiset tilat, kuten kirjastot, ovat osa koko yhteiskuntaan levinnyttä istumiskulttuuria. Mutta voisiko kulttuuria muuttaa ja liikettä lisätä?

Tutkittua tietoa istumisen haitoista

Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksella tohtorikoulutettavana työskentelevä Arto Pesola on tutkinut istumisen aiheuttamia terveysongelmia ja arkiaktiivisuuden merkitystä. Parhaillaan Pesola on mukana sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä, joka laatii suomalaisille istumissuosituksia. Suositukset julkaistaan tämän kevään aikana.

Read Full Post »

Kurkistus kirjastojen tulevaisuuteen – vaikutelmia IATUL-konferenssista

Aalto-yliopiston kirjasto järjesti kesäkuussa Otaniemessä kansainvälisen kirjastoalan IATUL-konferenssin. IATUL on luonnontieteellisten ja teknisten kirjastojen maailmanjärjestö (International Association of Scientific and Technological University Libraries).

Vuosittaiset konferenssit ovat IATUL-järjestön keskeistä toimintaa. Kirjastoalalla näitä konferensseja arvostetaan laajasti, ja niiden antia pidetään merkityksellisenä mitä tahansa tieteenaloja edustaville kirjastoille. Tämä ennakko-odotus täyttyi myös tämän vuoden konferenssin osalta.

Konferenssin pääteeman Measures for Success: Library Resources and Effectiveness under Scrutiny mukaisesti esitykset käsittelivät menestyksen ja tehokkuuden mittaamista sekä kirjastojen toimintaresursseja. Koska monet kehysorganisaatioita koskevat taloudelliset ja tehokkuushaasteet ovat kirjastojenkin haasteita, ne tarjoavat myös mahdollisuuksia tuottaa mittaamisessa ja toimintojen kehittämisessä tarvittavia asiantuntijapalveluja.

Read Full Post »

LIBER 43 – lähitulevaisuuden informaatiomaisemassa

Juuri valmistunut Latvian kansalliskirjaston uusi rakennus toimi LIBERin konferenssikehtona tänä vuonna. 43. vuotuinen konferenssi keräsi lähemmäksi 400 kirjasto- ja informaatioalan ammattilaista pohtimaan tieteellisten kirjastojen ja informaatioalan lähitulevaisuutta teemalla Research Libraries in the 2020 Information Landscape. LIBER on Euroopan tieteellisten kirjastojen suurin järjestö.

Uudessa kirjastorakennuksessa oli moderniudestaan huolimatta historia vahvasti läsnä. Lukemisen ja kirjallisuuden menneet vuosikymmenet ja -sadat näkyivät kirjahyllyistä. Uuden kiiltävät metallipinnat ja lasiseinät näyttivät melkein korostavan useammassa kerroksessa ja lukuisissa saleissa jatkuvia kirjahyllykilometrejä.

Read Full Post »