Mikä on Avoimen tiedon keskus?

Jyväskylän yliopiston kirjasto ja tiedemuseo yhdistyvät pian Avoimen tiedon keskukseksi (Open Science Centre). Perinteisten toimintojensa rinnalla keskus edistää tiedon avoimuutta ja rakentaa sitä tukevaa toimintaympäristöä. Paljon on jo tekeillä, mutta visiomme ulottuu jo nyt vuosikymmenen päähän.

Tutkijoiden julkaisuista mahdollisimman moni sijoitetaan julkaisuarkistoon vapaasti kaikkien kansalaisten käytettäväksi.

Kirjasto ja museo tarjoavat jatkossa samat asiantuntijapalvelut kuin ennenkin niitä edelleen kehittäen. Avoimen tiedon roolia kasvatetaan nopeassa tahdissa. Jo nyt yliopiston tutkijoiden julkaisut kirjataan tutkimustietokantaan ja mahdollisimman moni niistä sijoitetaan julkaisuarkistoon vapaasti kaikkien kansalaisten käytettäväksi.

Ensi vuonna otetaan käyttöön järjestelmät tutkimusdatan ja hieman myöhemmin avoimien opetusaineistojen tallentamiseen. Yliopistolaiset koulututetaan avoimen tiedon ja tieteen kulttuuriin heti perusopintojen alusta alkaen.

Read Full Post »

Tutkimuksen avoimuus Jyväskylän yliopistossa vuonna 2015

Avoimuus Jyväskylän yliopiston julkaisutoiminnassa lisääntyi viime vuonna merkittävästi. Kaikki vuoden 2015 julkaisut on nyt kirjattu TUTKA-tutkimustietojärjestelmään, joten tutkimus- ja julkaisutoiminnan avoimuuden kehitystä voi verrata vuoden 2014 kokonaistilanteeseen.

Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistot käynnistivät vuoden 2015 heinäkuussa Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi -yhteishankkeen. Sen tavoitteena on luoda malli rinnakkaistallentamisen prosesseista ja keskitetyistä avoimen tieteen palveluista. Hankkeessa kehitetään myös malli, joka yhdistää yliopistojen tutkimustiedon raportoinnin ja tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallennuksen saumattomaksi kokonaisuudeksi.

Hanke tähtää konkreettisesti myös rinnakkaistallennuksen ja tutkimusjulkaisujen avoimuuden lisäämiseen. Hanke lähestyy puoliväliään, joten on aika tarkastella tämän tavoitteen edistymistä.

Read Full Post »

”Science is not finished until it is communicated”

LIBER 2015* -konferenssin antia

Lähes 500 osanottajaa 40 maasta kokoontui kesäkuun viimeisellä viikolla Lontooseen pohtimaan avoimen tieteen yliopistoyhteisöille tuomia haasteita. Tavoite oli selkeä:

Julkisin varoin tuotettu tieto tulee saada vapaasti koko maailman saataville. Tieteen perimmäinen tehtävä on luoda hyvinvointia.

Lisäksi iso osa tutkimuksesta tehdään julkisin varoin. Kuitenkin valtaosa tutkimuksesta julkaistaan edelleen maksumuurien takana. Tuloksiin pääsee vain murto-osa maailman varakkaimmasta väestöstä – kerättyyn dataan eivät juuri hekään. Uusin tieto ja valmiiksi kerätty data-aineisto jäävät piiloon. Tämä rakenne on saatava muuttumaan.

Avoimuuteen tähdätään nyt tosissaan. Euroopan komission Tutkimus- ja innovaatioyksikön johtaja Dr. Jean-Claude Burgelman korosti, että EU-maiden mahdollisuudet vaurastumiseen nojaavat nimenomaan avoimen tieteen tuomiin mahdollisuuksiin. Ajatuksena on, että parempi pääsy tietoon tuottaa innovaatioita, yritysideoita ja tukee tuotekehitystä.

Read Full Post »

Open Access – tie tieteelliseen vaikuttavuuteen?

Open Accessin (OA) vaikutusta julkaisujen saamiin viittausmääriin on tutkittu 2000-luvun aikana, mutta tulokset eivät ole olleet yksiselitteisiä. Jos tarkastellaan vain julkaisujen viittausmääriä, OA -julkaisut näyttäisivät keräävät enemmän viittauksia. Osa asiaa tutkineista kuitenkin uskoo, että korkeampien viittausmäärien taustalla on muitakin tekijöitä kuin vain julkaisun vapaa saatavuus.

Perusajatuksena se, että OA lisää viittausmääriä, kuulostaa järkevältä. OA-julkaisut ovat useamman lukijan saatavissa, joten mahdollisten viittaajien määrä on suurempi. OA-julkaisujen viittausmäärien tutkiminen kytkeytyykin tutkimukseen, jossa tarkastellaan yleisemminkin julkaisun saatavuuden vaikutusta viittausmääriin (ks. esim. Lawrence, 2001).

Kun OA-julkaisemisen vaikutusta viittausmääriin tutkitaan, on otettava huomioon erilaiset OA-julkaisemisen muodot: OA-lehdet, rinnakkaistallennus ja auki ostetut artikkelit hybridijulkaisuissa.

Read Full Post »

Tietoammattilainen uuden identiteetin kynnyksellä – Ajatuksia Nord I & D -kongressista

Kesäisessä Helsingissä pidetyssä Nord I & D -kongressissa pohdittiin tieteellisten kirjastojen tulevaisuutta tietoammattilaisten osaamisvaatimusten kannalta. Norjalaisen Heidi Kristin Olsenin luennon aiheena oli kirjastoammattilaisten rooli tutkimusryhmien kumppanina. Esitys pohjautui kokeiluun, jossa kirjastoammattilainen jalkautui kolmivuotisen tutkimusryhmän jäseneksi.  Tulokset osoittivat, että kirjastoammattilainen voi parhaimmillaan olla tiimipelaaja, liikkeelle paneva voima, mukavuusalueiden ylittäjä, tukija sekä luottamuksen rakentaja.

Kirjastoammattilainen voi tukea tutkimustyötä omalla asiantuntijuudellaan sen kaikissa vaiheissa, myös kirjoitus- ja julkaisuprosesseissa.

Olsen totesi, että ennen kuin tällainen yhteistoimintamalli voi vakiintua, kirjaston ajankäyttö ja muu resursointi on selvitettävä. Tässä ja muissakin esityksissä viitattiin Helsingin yliopiston kirjastossa toteutettuun solmutyöskentelyhankkeeseen, jonka aikana kehitettiin kirjastotyöntekijöiden ja tutkimusryhmien uudenlaista kumppanuustoimintaa.

Blazej Feretin (Lodzin teknillisen yliopiston kirjasto, Puola) ja Blane Dessyn (Kongressin kirjasto, Yhdysvallat) esitykset käsittelivät tieteellisten kirjastojen tulevaisuutta. Feret esitti tilastoja siitä, mitä kansainvälisissä tietoympäristöissä on vuosien aikana tapahtunut ja mitä ovat tämän päivän tiedonhakutavat. Miten kirjasto voi reagoida näihin:

Korkeakouluopiskelijoista 89 % aloittaa tiedonhaun hakukoneilla, vain 2% kirjaston sivustoista. Tiedonhakijoista 93 % on tyytyväisiä hakukoneiden tuloksiin, kun taas kirjastotietokantojen käyttäjistä tyytyväisiä on 84%.

Johtuvatko erot tyytyväisten määrissä hakujen todellisista laatueroista vai kirjastotietokantojen käyttäjien paremmista taidoista arvioida tuloksia?

Read Full Post »