Jyväskylän kirjastot jalkautuivat lukioihin

Tiedonhaun taidot osaksi lukiolaisten arkea

Jyväskylän seudun kirjastojen yhteistyöryhmä, jossa ovat mukana yliopiston, ammattikorkeakoulun, kaupungin ja koulutuskuntayhtymän ammattiopiston kirjastot, on toiminnallaan edistänyt alueen kirjastojen tiivistä yhteistyötä jo vuodesta 2003 alkaen. Yhteistyön avulla kirjastot ovat jakaneet osaamistaan, kehittäneet palvelujaan, tukeneet kaupunkilaisten informaatiolukutaitoa, tehneet toimintaansa näkyväksi sekä järjestäneet kirjastojen henkilökunnalle yhteistä koulutusta ja työkiertoa. Kirjastojen yhteinen toiminta on ollut kansallisellakin tasolla arvioituna erittäin aktiivista.

 

 

Yksi näistä vuosien aikana toteutuneista yhteistyön tuloksista on vuonna 2011 valmistunut Jyväskylän kirjastojen tietopalvelustrategian uudistus Tule, tule hyvä tieto -hanke, joka on Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin laatima opetuspalvelujensuunnitelma informaatiolukutaidon edistämiseksi.

Read Full Post »

Kootut valitukset

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on jo vuosien ajan järjestänyt valitus- ja hymyviikkoja. Hymyviikot järjestetään syksyisin ja niiden ideana on kerätä opiskelijoilta positiivista palautetta opiskelusta, yliopistosta tai mistä vaan. Kevään valitusviikoilla voi puolestaan valittaa mistä vaan. Kerättyjä kehuja ja moitteita välitetään eteenpäin vastaaville tahoille.

Myös kirjasto saa osansa sekä kehuista että moitteista. Tänä keväänä valitusviikoilla nousivat kirjaston osalta esiin erityisesti e-kirjat sekä aukioloajat ja tilat.

Read Full Post »

Kokoelmien aatelia

Yli satavuotiaan kirjastomme kokoelmat ovat monenlaiset ja monimuotoiset. Ne eivät tarjoa vain ostettua pääsyä sähköisiin lehtiin, kirjoihin ja tietokantoihin. Kirjastorakennuksen kaksi maanalaista kerrosta kätkevät uumeniinsa vapaakappalekokoelman, Fennican, joka karttuu kasvavan kotimaisen sähköisen aineiston lisäksi perinteisinä painotuotteina parinsadan hyllymetrin vuosivauhdilla.

Jyväskylän yliopiston kirjastolla on ollut vapaakappaleoikeus suomalaisiin painotuotteisiin vuodesta 1919 alkaen. Sitä vanhempaakin aineistoa on aikoinaan hankittu kattavasti. Kansalliskirjaston ja Turun yliopiston kirjaston jälkeen meillä on laajin kotimainen kokoelma, joka parantaa tutkimusedellytyksiä verrattuna niihin yliopistoihin, joiden kirjastoilla ei ole vapaakappaleoikeutta.

Read Full Post »

Avoimia mahdollisuuksia

Kirjastolla menee lujaa. Muuhun johtopäätökseen ei voi tulla, kun katsoo mennyttä vuotta. Ei tämä kuluvakaan hullumpi ole, ainakin näin alkupäästä katsoen. Mielenkiintoa tarjoaa ennen kaikkea tekeillä oleva kirjaston ja tiedemuseon yhdistäminen uudeksi Avoimen tiedon keskukseksi. Mahdollisuudet uusien avausten tekoon ovat herkulliset.

Kuva: Studio Anri

Kirjastomme runsas kävijämäärä herättää minussa vieläkin ihmetystä ja ihastusta, vaikka olen jo pari vuotta täällä ollut. Missään aikaisemmassa työpaikassani opiskelijat eivät tällaisella innolla ole täyttäneet kirjaston työpisteitä, ryhmätyöhuoneita, lukupaikkoja ja kahvilaa päivä toisensa jälkeen. Helsingin Kaisa-talossa oli  samaa tunnelmaa, mutta sielläkään en nähnyt sitä iloisuutta, joka täällä on olennainen osa kirjaston ilmapiiriä.

Read Full Post »

Tarjonta kohtasi viimein kysynnän: kotimaiset e-kurssikirjat nosteessa

Vielä vuosi sitten kirjastoomme hankituissa kotimaisissa e-kirjoissa ei ollut kovin paljon hehkutettavaa: niiden laina-ajat olivat lyhyitä ja lukeminen oli rajoitettu yhteen tai muutamaan käyttäjään kerrallaan. Yksittäisiä teoksia ei taas ollut mielekästä ostaa kymmenittäin, koska hinta vastasi painettua kirjaa eikä e-kirjoissa ollut varausmahdollisuutta.

Viime syyskuussa tilanne muuttui, kun neljä kotimaista kustantajaa alkoi myydä e-kirjoja korkeakoulukirjastoille uusin ehdoin Ellibs-palvelun kautta. Tämä näkyy suoraan myös käytössä: Ellibsin alustalla toimivien kotimaisten e-kirjojen lainamäärät ovat kasvaneet huomattavasti.

Kirjastomme eniten luettu kotimainen e-kirja on Ihmisen psykologinen kehitys, jolle on kertynyt viidessä kuukaudessa 683 lainakertaa. Useita satoja lukijoita on kerännyt myös Erityispedagogiikan perusteet (560 lukukertaa) ja Kasvatussosiologia (392). Yhteensä kymmentä luetuinta e-kirjaa on käytetty 2784 kertaa. Kun tilannetta verrataan vuoden takaiseen, luetuimpien teosten lainakerrat ovat lähes viisinkertaistuneet.

Read Full Post »

Eurooppalaisia linjauksia avoimen julkaisemisen tehostamiseksi

Viime vuodet ovat olleet erityisen kiihkeää aikaa avoimen tieteen ja avoimen julkaisemisen piirissä. Tähän on syynsä.

Keskeisin tieteellistä tutkimustoimintaa ja siihen liittyviä lainalaisuuksia ohjaava tekijä on rahoitus. Suurimmilla tutkimusrahoittajilla on valtaa ohjata tutkimustoimintaa ja sen käytäntöjä haluamaansa suuntaan.

Rahoittajien merkitys näkyy myös avoimen tieteen kehittymisessä. Vaikka avoimen julkaisemisen perusperiaatteiden luominen tapahtui jo 1990-luvulla ja ne saivat kirjallisen julistusmuotonsa Budapestin ja Berliinin julistusten muodossa vuosina 2002 ja 2003, on nopein kehitys tapahtunut Euroopassa vasta Euroopan komission julkaistua avoimen tieteen ja tiedejulkaisemisen periaatteensa heinäkuussa 2012.

Komission päätös teki tieteellisten julkaisujen avoimesta julkaisemisesta yleisperiaatteen Horisontti 2020 -ohjelmassa, joka koskee unionin tutkimus- ja innovaatiorahoitusta vuosina 2014–2020. Vuodesta 2014 lähtien kaikkien Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoituksella tuotettujen tutkimusjulkaisujen on oltava avoimesti saatavilla.

Read Full Post »

Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi -hankkeen esittely

Avoimella tieteellä tarkoitetaan pyrkimyksiä edistää avoimia toimintamalleja tieteellisessä tutkimuksessa. Tavoitteena avoimessa tieteessä on julkaista tutkimustulokset, tutkimusdata ja tutkimusmenetelmät siten, että kaikki halukkaat pääsevät tarkastelemaan ja käyttämään niitä. Avoimen tieteen käytäntöihin kuuluvat tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus (open access) ja tutkimusaineistojen avoin julkaiseminen. Myös avoimen lähdekoodin ja avoimien standardien hyödyntäminen kuuluvat avoimen tieteen käytäntöihin (1).

Julkaisujen avointa saatavuutta voidaan edistää kahdella rinnakkaisella tavalla. Avoimiin tieteellisiin lehtiin perustuvassa kultaisessa tiessä (Golden OA) julkaisujen avoimuus mahdollistetaan kustantajille maksettavilla kirjoittajamaksuilla. Toinen tapa on julkaisuarkistoihin ja tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallentamiseen perustuva vihreä tie (Green OA). Kumpikin tapa edistää avoimuutta hieman eri tavalla ja niiden keskinäinen paremmuus keskusteluttaa jatkuvasti. Kuitenkin kultainen ja vihreä tie pitäisi nähdä toisiaan täydentävinä ratkaisuina avoimuuden saavuttamiseen (2).

Read Full Post »

Open Access – tie tieteelliseen vaikuttavuuteen?

Open Accessin (OA) vaikutusta julkaisujen saamiin viittausmääriin on tutkittu 2000-luvun aikana, mutta tulokset eivät ole olleet yksiselitteisiä. Jos tarkastellaan vain julkaisujen viittausmääriä, OA -julkaisut näyttäisivät keräävät enemmän viittauksia. Osa asiaa tutkineista kuitenkin uskoo, että korkeampien viittausmäärien taustalla on muitakin tekijöitä kuin vain julkaisun vapaa saatavuus.

Perusajatuksena se, että OA lisää viittausmääriä, kuulostaa järkevältä. OA-julkaisut ovat useamman lukijan saatavissa, joten mahdollisten viittaajien määrä on suurempi. OA-julkaisujen viittausmäärien tutkiminen kytkeytyykin tutkimukseen, jossa tarkastellaan yleisemminkin julkaisun saatavuuden vaikutusta viittausmääriin (ks. esim. Lawrence, 2001).

Kun OA-julkaisemisen vaikutusta viittausmääriin tutkitaan, on otettava huomioon erilaiset OA-julkaisemisen muodot: OA-lehdet, rinnakkaistallennus ja auki ostetut artikkelit hybridijulkaisuissa.

Read Full Post »

Tiloja kehittämässä

Askelten alla kuluneet vinyylilattiat, vähän jo nuhruiset penkit, iänikuiset ilmoitustaulut. Muun muassa tällainen on näkymä 40-vuotiaassa kirjastorakennuksessamme. Vierailulla uusissa ja uudistetuissa kirjastoissa on tullut ihasteltua upouusia pintoja, kauniita lukunurkkauksia ja värikkäitä säkkituoleja. Viimeksi mainituilla olisi helppo luoda piristystä vanhaankin rakennukseen, mutta pelkillä pinkeillä ja kirkkaanvihreillä kalusteilla ei pureuduta kovinkaan syvälle tila-ajatteluun.

– Tiloja uudistettaessa ajatellaan helposti, että laitetaan muutama fatboy sinne ja tänne, niin on sitten kivannäköistä. Tämä on huolestuttavaa ainakin silloin, jos tilan tarkoitus olisi tukea jotain tiettyä toimintaa, esimerkiksi auttaa ideoimaan. Siihen ei pelkästään tietyn värisillä nojatuoleilla päästä, totesi tamperelainen kouluttaja Kai Halttunen Jyväskylän kirjastojen koulutuspäivässä ”Oppimista, oleilua ja oivalluksia – tulevaisuuden kirjastotila”.

Read Full Post »

Erasmus-vaihdossa Puolasta

Elokuun alussa Jyväskylän yliopiston kirjasto sai vieraan Puolasta, kun poznanilainen Łukasz Banaszak kävi Erasmus-vaihdossa. Jyväskylän yliopisto oli hänelle luonteva valinta, koska hänen työpaikkansa Adam Mickiewiczin yliopisto on ystävyysyliopisto Jyväskylän yliopiston kanssa. Samoin on myös Poznan Jyväskylän ystävyyskaupunki.

Lukasz Banaszak: Adam Mickiewiczin yliopiston kirjasto

Banaszak työskentelee Collegium Novumissa, joka on Adam Mickiewiczin yliopiston kielitieteellinen kirjasto. Hän on opiskellut suomea noin kaksi vuotta ja pääasiassa kommunikoimmekin hänen kanssaan suomeksi. Hän opiskelee kieltä lisää jatkuvasti ja osallistuu yliopistossa suomen kielen opiskelijoiden kanssa samoille kursseille. Uusia suomen kielen opiskelijoita aloittaa Adam Mickiewiczin yliopistossa joka toinen vuosi noin parikymmentä, joten suuresta opiskelijaporukasta ei ole kyse. Motivaatiota opiskeluun lisää se, että Banaszak voi osallistua opiskeluun työajalla.

Read Full Post »